Arvoisa lukija,
Tämän päivän Suomessa on varsin helppoa törmätä Japaniin ja japanilaisuuteen. Kuluneen vuoden aikana olemme voineet erilaisten medioiden välityksellä seurata Japanin toipumista kevään 2011 katastrofista. Samaan aikaan kasvava joukko suomalaisia omaa myös henkilökohtaisia suoria kontakteja Japaniin ja kiinnostus kielen opiskeluun on säilynyt korkeana. Lisäksi japanilaiset turistit ja esimerkiksi entistä tukevammin Suomeen rantautunut japanilainen ruokakulttuuri ovat pitäneet huolen siitä, ettei japanilaisuutta tarvitse useinkaan lähteä etsimään lähiympäristöä kauempaa. Yhteyksien ja kiinnostuksen kasvu ovat oivaa maaperää seitsemännelle (2012) Harukaze-julkaisulle, joka tarjoaa edeltäjiensä tavoin yliopistollisiin tutkielmiin perustuvaa luettavaa Japanin kulttuurista ja yhteiskunnasta.
Tero Suutarin artikkeli tarjoaa 1800-luvun puolivälistä nykypäivään ulottuvan katsauksen siitä, miten mielikuvaa japanilaisuudesta on muokattu ja määritelty eri aikoina. Keskeisiä esille nousevia teemoja ovat kysymykset japanilaisuuden erityisyydestä ja homogeenisyydestä. Näitä käsityksiä haastavat puolestaan itseymmärryksen kannalta tärkeään toiseuteen kytkeytyvät kysymykset japanilaisista vähemmistöistä ja monikulttuurisesta Japanista.
Milla Nissin artikkeli käsittelee länsimaissa verraten vähän huomiota osakseen saanutta Japanin kuolemantuomiokäytäntöä. Historiallisten juurien perusteellisen läpikäynnin lisäksi artikkeli esittelee hätkähdyttäviä yksityiskohtia tuomion täytäntöönpanosta sekä tarjoaa yksityiskohtaisen esityksen kuolemantuomion asemasta nykypäivän Japanissa. Artikkelin päättää keskustelu kansainvälisestä paineesta ja kuolemantuomion tulevaisuudesta Japanissa.
Julkaisun kolmas artikkeli näyttää ensi silmäyksellä keskittyvän maailmanlaajuisesti suurta suosiota nauttivaan japanilaiseen sarjakuvataiteeseen ja sen ympärille kehittyneeseen nuorisokulttuuriin. Lähempi tutustuminen Katriina Koposen taidokkaasti rakennettuun tekstiin paljastaa kuitenkin koko joukon dôjinshi-kulttuurin kytkeytyviä tekijänoikeuskysymyksiä, jotka ovat relevantteja paitsi faneille myös lainsäätäjille ja lakien tulkitsijoille. Suomeenkin rantautunut dôjinshi-kulttuuri näyttäytyy kanavana, jonka kautta voidaan tarkastella sekä japanilaisen kulttuurin erityispiirteitä että alun perin paikallisten ilmiöiden globalisoitumista ja mukautumista erilaisiin kulttuurikonteksteihin.
Harukazen artikkelit ovat syntyneet tekijöidensä kurssityönä Oulun yliopiston Japani-opintojen artikkelikurssilla. Kirjoittajat ovat editoineet ja viimeistelleet tekstit yhdessä Harukazen päätoimittajan ja toimitussihteeri Petri Tonterin kanssa.
Antoisia lukuhetkiä toivottaen,
Oulussa 4.5.2012
Juha Saunavaara
Tekijä: Juha Saunavaara.
Artikkelin nimi: Esipuhe.
Julkaisu: Harukaze – Kirjoituksia Japanin kulttuurista.
Numero: 7.
Julkaisupäivämäärä: 21.5.2012.
Julkaisija: Japani-opinnot, Oulun yliopisto, Oulu.
ISSN: 1458-2899.
URL: http://www.oulu.fi/hutk/japani/Harukaze/Saunavaara_2012.html