 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
24.5.2007 Puronieriä uhkaa syrjäyttää suomalaisen taimenenPohjois-Amerikasta Suomeen istutettu puronieriä uhkaa syrjäyttää alkuperäisen suomalaisen purotaimenen. Puronieriän aiheuttama uhka taimenelle on suurin jokien pienissä latvapuroissa, joista taimen on jo usein jopa kokonaan hävinnyt puronieriän levittäydyttyä alueelle. Puronieriä sietää latvavesien olosuhteita, kuten matalia lämpötiloja ja happamuutta taimenta paremmin. Pienissä latvapuroissa esiintyy alkuperäisiä, uhanalaisiksi luokiteltuja taimenmuotoja ja ne ovat vaeltavien taimenmuotojen lisääntymiselle tärkeitä. Puronieriän menestyminen taimenen kustannuksella Suomessa selvitettiin Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistutkimuksessa, joka on julkaistu arvostetussa tieteellisessä PNAS-julkaisussa. Tutkimuksen tekivät tutkija Kai Korsu ja professori Timo Muotka Oulun yliopistosta ja erikoistutkija, dosentti Ari Huusko RKTL:sta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Kemijoen vesistöstä. Pohjoisamerikkalaista puronieriää on istutettu moniin eurooppalaisiin taimenjokiin. Suomessa istutukset aloitettiin 1960-luvulla. Nykyisin puronieriää esiintyy etelästä Vantaanjoen vesistöalueelta napapiirin pohjoispuolelle Urho Kekkosen kansallispuistoon saakka. Puronieriä leviää yhä uusille jokiosuuksille, esiintyy paikoitellen erittäin runsaslukuisena ja aiheuttaa taimenkantojen taantumista. ”Vähintä, mitä nyt voidaan tehdä puronieriän leviämisen estämiseksi, olisi istuttamisen lopettaminen. Luonnollisesti lisääntyvät puronieriät tosin jatkavat leviämistään omalla painollaan eikä niiden hävittäminen liene enää mahdollista”, sanoo tutkija Kai Korsu. Tutkimus osoittaa, että tulokaslajin menestyminen riippuu siitä, kuinka hyvin ympäristön ominaisuudet vastaavat sen elinympäristövaatimuksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ennustaa tulokaslajien leviämistä ja siten kohdentaa suojelutoimenpiteitä oikein. Leviämisen ennustaminen on vaikeaa ja se on keskeinen ekologian tutkimuksen kohde. Tulokaslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka siirretään tahallaan tai vahingossa yli niiden luontaisten levinneisyysrajojen. Ne ovat yksi suurimmista uhkista maapallon eliöiden monimuotoisuudelle.
|
||||||
|
|