|
25.5.2007
Suot ruokohelpiviljelyyn turvetuotannon jälkeen
Ruokohelpin viljely turvetuotannosta vapautuneilla suopohjilla on erinomainen tapa tuottaa puhdasta biomassaa energiantuotantoa varten. 25. toukokuuta Oulun yliopistossa tarkastetussa Timo Parviaisen väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että jo ensimmäisenä kasvukautena saadaan ruokohelpin viljelyllä ilmakehään hiiltä tuottanut entinen turvetuotantoalue hiiltä sitovaksi nieluksi. Uusiutuvan biomassan aiempaa laajempi käyttö energiantuotannossa on ajankohtainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Parviainen selvitti tutkimuksessaan, miten turpeen ja suopohjan ominaisuudet ja viljelyssä käytetyt lannoite- ja kalkitusaineet vaikuttavat ruokohelpin satoon ja ominaisuuksiin. Suopohjat ovat hyvin niukkaravinteisia ja puhtaita raskasmetalleista.
Tulosten perusteella ruokohelpiviljelyssä suopohjilla voidaan hyvin käyttää lannoitukseen maatalouden ja teollisuuden sivutuotteita. Siihen soveltuvat turkiseläinten lantakomposti, teräskuona ja voimalaitostuhka. Teollisuuden sivutuotteet eivät nostaneet maaperän tai ruokohelpin raskasmetallipitoisuuksia. Sivutuotteita hyödyntämällä voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja ruokohelpiviljelmän lannoituksessa, todetaan tutkimuksessa.
Ruokohelpi on monivuotinen, Suomessa luonnonvarainen heinäkasvi. Se muodostaa tiheitä, jopa yli kaksi metriä korkeita kasvustoja. Viljelykasvina ruokohelpi on uusi tulokas ja tutkimus sen käyttämisestä energiantuotannon raaka-aineena aloitettiin 1990-luvulla. Entisillä turvetuotantoalueilla sitä viljellään jo jonkin verran.
|
