 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
16.11.2007 Tiede herättää kiinnostusta ja arvostustaTiedettä, tutkimusta ja teknologiaa seuraa kiinnostuneena lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista, kertoo Tiedebarometri 2007 -tutkimus, jonka on teettänyt Tieteen tiedotus ry. Kiinnostus on barometrin mukaan pysynyt lähes samana 2000-luvun alusta. Kiinnostavimmat alat ovat suomalaisten mielestä ympäristön tilan tutkimustieto, lääketiede sekä tieteen kehitys, uudet tulokset ja keksinnöt. Kukin näistä aloista kiinnostaa noin 70 prosenttia suomalaisista, kun taas tiedepolitiikasta on kiinnostunut vain yksi neljästä. Kouluttautuminen lisää selkeästi kiinnostusta tieteeseen, mutta ikä ja sukupuoli vaikuttavat kiinnostukseen vain vähän. Lääketiede ja geenitutkimus kiinnostavat naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä; miehet ovat kiinnostuneempia tietotekniikasta ja avaruustutkimuksesta kuin naiset. Kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa, että tiedotusvälineet tarjoaisivat nykyistä enemmän tietoa tieteestä. Yleisimmät tiedetiedon lähteet vastaajille ovat joukkoviestimet, internet ja tietoverkot, oma työ ja koulutus sekä yleisaikakauslehdet. Internetin ja muiden tietoverkkojen osuus tiedonlähteenä on kasvussa. Geenitutkija Leena Peltonen-Palotie on barometrin mukaan ylivertaisesti tunnetuin suomalainen tutkija. Linus Torvalds yltää toiselle sijalle ja Esko Valtaoja kolmanneksi. Luottamus tieteeseen vahvaa Tiede saa osakseen sekä instituutiona että nimettyinä organisaatioina sangen suurta luottamusta, joka on säilynyt vakaana 2000-luvun. Myös tieteen etiikkaa ja moraalia koskevat arviot ovat nyt merkittävästi entistäkin myönteisempiä. Lähes kolme neljästä vastaajasta pitää tieteen tilaa hyvänä ja vain kolme prosenttia huonona. Yli puolet pitää yliopistojemme kansainvälistä kilpailukykyä hyvänä. Lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että maamme tieteelle ja tutkimukselle on ominaista tehokkuus ja korkea ammatillinen osaaminen. Tieteen kehitysnäkymiin myönteisesti suhtautuvia on aiempaa vähemmän, mutta yhä selkeästi enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia uskotaan merkittävän laajasti, mutta kuitenkin vain 28 prosenttia uskoo, että tutkimus suuntautuu olennaisiin ja tärkeisiin asioihin. Kolme neljästä pitää perustutkimusta elintärkeänä ja kaiken soveltavan tutkimuksen edellytyksenä, vaikka siitä ei saada taloudellista hyötyä. Politiikassa ei hyödynnetä riittävästi tutkimustietoa Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että poliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään aivan liian vähän tieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa tietoa. Käsitys on hieman yleistynyt 2000-luvun kuluessa. Vastaajat suhtautuvat realistisen toiveikkaasti tieteen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Suurin yksimielisyys vallitsee tieteen kyvystä auttaa ihmiskuntaa sairauksien voittamisessa (86 % / 7 %). Väittämään "ilmastomuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia" yhtyy 87 prosenttia vastaajista. Se on koko laajan tutkimusaineiston yksimielisin kannanotto. Työttömyyden poistamiseen tieteen avulla ei juurikaan uskota. Myös tieteen mahdollisuuksiin rauhan edistäjänä, sotien tai kriisien ratkaisijana tai demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä vastaajat suhtautuvat epäilevästi. Tiedebarometri 2007 kokonaisuudessaan: http://www.sci.fi/~yhdys/tb3/tiedebaro3.htm
|
||||||
|
|