 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
2.11.2007 Säännöstely lisää rantojen umpeenkasvua enitenVesistöjen säännöstely on vaikuttanut eniten järvenrantojen umpeen kasvamiseen. Huomattavimpia muutoksia rantojen kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet järven keskimääräisen vedenpinnan nosto tai lasku, pienempi säännöstelyväli tai kevättulvan väheneminen. Luonnontilaista vedenpinnan vaihtelua muistuttava säännöstely on vaikuttanut umpeenkasvuun lievemmin. Rehevöitymisen vaikutukset järvenrantojen umpeenkasvuun ovat paikallisia. Järveen laskevat ojat ja maanviljelys näkyvät kasvillisuuden lisääntymisenä rannoilla. Myös savisilla ja matalilla rannoilla kasvillisuutta on useammin ja enemmän. Rannat kasvavat pysyvästi umpeen tyypillisimmin pohjaa myöten, kun sinne kertyy kuollutta kasvillisuutta ja muodostuu turvetta. Hallitsevimmat kasvilajit rannoilla ovat järviruoko ja järvikorte. Rantojen umpeenkasvu haittaa useiden järvien virkistyskäyttöä. Toisaalta ranta- ja vesikasvillisuus suojaa rantoja eroosiolta ja ravinteiden valumiselta veteen. Se tarjoaa myös ravintoa ja lisääntymisalueita kaloille, linnuille ja pohjaeläimille. Kasvillisuusmuutoksia järvien rannoilla viimeisten 50 vuoden aikana tutki filosofian maisteri Sari Partanen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa 2.11.2007. Tutkimuksen kohteena oli 24 järveä, joiden koko vaihteli 41–1116 neliökilometrin välillä. Tutkimuksessa analysoitiin ilmakuvia, karttoja, kasviaineistoja ja useita ympäristömuuttujia.
|
||||||
|
|