 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
13.10.2009 Uutta tutkimustietoa paleltumariskeistäJuuri valmistuneessa tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa selvitetty paleltumien määrää ja siihen liittyviä riskitekijöitä väestötasolla. Paleltumat ovat ehkäistävissä ja siihen tulee pyrkiä kansanterveyden ja työsuojelun näkökulmasta. Tutkimuksessa vastaajat ilmoittivat yhteensä 697 paleltumaa, joista 425 oli tapahtunut kyselyä edeltävänä vuotena ja 272 sitä aikaisemmin. Lieviä paleltumia ilmoitti edellisen vuoden aikana saaneensa 12,9 prosenttia ja vakavia paleltumia 1,1 prosenttia väestöstä. Lisäksi 10,6 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa vakavan paleltuman elinaikanaan. Tutkimuksen mukaan paleltumariskiä työssä lisäsi työskentely ulkotyöammatissa, työn suuri fyysinen kuormitus sekä merkittävä viikoittainen altistuminen kylmälle. Ammattialat, joissa paleltumia ilmoitettiin eniten, olivat maanviljelys, karjanhoito ja metsätyö, mutta myös opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät ilmoittivat paleltumia useammin kuin sisätyötä tekevät. Kymmenesosa väestöstä on saanut vakavan paleltuman elämänsä aikana Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että paleltumariskiä lisäävät yksilölliset tekijät, kuten sydämen vajaatoiminta, rasitusrintakipu ja valkosormisuus, mutta myös diabetes, masentuneisuus ja runsas alkoholin käyttö. ”Paleltumien esiintyminen nyky-yhteiskunnassa osoittaa kylmänhallinnan olevan riittämätöntä. Tutkimuksen perusteella työhön ja yksilöihin liittyvät riskitekijät tulee huomioida kehitettäessä tarkoituksenmukaisia kylmäriskien arvioinnin ja hallinnan malleja sekä vapaa-ajalle että työelämään”, sanoo tutkijatohtori Tiina Mäkinen Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksesta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena kansallisen FINRISKI-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1997 ja 2002. Paleltumia koskevaan kyselyyn osallistui yhteensä noin 9500 25–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. Tulokset on äskettäin julkaistu arvostetussa kansainvälisessä työympäristön ja työterveyden tieteellisessä julkaisusarjassa Scandinavian Journal of Work Environment Health. |
||||||
|
|