 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
2.6.2010 Alhainen adiponektiinitaso yhteydessä keskivartalolihavuuteenMatala veren adiponektiinitaso on usein merkki metabolisesta oireyhtymästä. Filosofian maisteri Merja Santaniemen väitöstutkimuksen mukaan adiponektiinin vähäinen määrä veressä voi kertoa useista valtimonkovettumistaudin riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa huonot kolesteroliarvot, korkea verenpaine, huonontunut insuliiniherkkyys ja keskivartalolihavuus. Santaniemen tutkimuksen mukaan adiponektiinin rakenteeseen vaikuttava yhden emäksen geenimuutos on yleisempi suomalaisilla kakkostyypin diabeetikoilla kuin terveillä. Muutos adiponektiinigeenissä voikin lisätä riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Veren alhainen adiponektiinitaso saattaa ennustaa myös huonontuneen glukoosinsietokyvyn syntymistä. Väitöskirjatyössä tutkittiin myös estrogeenikorvaushoitoa saavien, vaihdevuodet ohittaneiden naisten adiponektiinitasoja. Tutkimuksissa huomattiin, että adiponektiinitaso laski hieman ryhmällä, joka sai estrogeenihoitoa suun kautta. Tämä saattaa osaksi selittää sitä, miksi joidenkin tutkimusten mukaan suun kautta annettava estrogeenihoito lisää valtimotautiriskiä. Santaniemen mukaan tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mikä merkitys adiponektiinigeenin muuntelulla on suomalaisessa väestössä. Tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää etsittäessä henkilöitä, joilla on korkea riski sairastua metabolisen oireyhtymän aiheuttamiin tauteihin, tai jopa mietittäessä hoitomenetelmiä lihavuuteen liittyviin sairauksiin. Adiponektiini on rasvakudoksesta verenkiertoon erittyvä hormoni, joka lisää insuliiniherkkyyttä ja vaikuttaa edullisesti verenkiertoelimistöön. Filosofian maisteri Merja Santaniemen väitöskirja ”Genetic and epidemiological studies on the role of adiponectin and PTP1B in the metabolic syndrome” tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 2.6.2010.
|
||||||
|
|