 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
19.5.2010 Kaivosalasta aluekehityksen veturiTutkimusjohtaja Pekka Nurmi Geologian tutkimuskeskuksesta uskoo, että kaivostoiminnasta on kehittymässä Suomen kansantalouden uusi tukijalka. Nurmi esitti arvioitaan Oulun yliopiston järjestämässä Maan alla ja päällä -seminaarissa keskiviikkona. Nurmi arvioi, että vuonna 2020 malmin louhinnan kokonaismäärä Suomessa on yli 60 miljoonaa tonnia. Kaivostoiminnan kysynnän kasvun taustalla on jatkuva raaka-ainepula, mikä johtuu erityisesti kaupungistumisesta. ”Globaalisti on arvioitu, että kaupungissa asuvien ihmisten väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Kolmen miljardin ihmisen asuttaminen tarkoittaa sitä, että joka vuosi pitäisi rakentaa uusi Saksa”, Nurmi vertaa. Kaivostoiminta on kansainvälistä, sillä tuotteet ja raaka-aineet liikkuvat sujuvasti mantereelta toiselle. Globaalit rakennushankkeet poikivat työpaikkoja Suomeen, sillä Suomi on ulkomaisille yrityksille kannattavaa markkina-aluetta. ”Valtion myönteinen mineraalipolitiikka ja korkea infrastruktuuri lisäävät Suomen vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä. Suomi on myös varsin turvallinen investointialue”, Nurmi kertoo. Suomen houkuttavuutta lisää myös sijainti päämarkkina-alueiden lähellä. Suomen potentiaali etenkin malminetsintämaana on myös tutkimuksellisesti todistettu. Kolmelle tuhannelle kansainväliselle kaivosyhtiölle lähetyn kyselytutkimuksen mukaan Suomi on maailman viidenneksi houkuttavin kaivosalue. Suurimmat odotukset Talvivaarassa Suomessa on parhaillaan käynnissä lukuisia kaivoshankkeita. Lupaavimpana Nurmi pitää Sotkamossa sijaitsevaa Talvivaaran kaivosta. Talvivaaran esiintymien malmivarat on arvioitu 336 miljoonan tonnin suuruisiksi. Määrä riittää vähintään 24 vuoden tuotantoon. ”Talvivaaran merkitystä kasvattaa se, että kaivos tuottaa malmin ohella muitakin metalleja. Rikastuksen kohteeksi on otettu muun muassa kuparia, sinkkiä ja kobolttia.” Uudet kaivosinvestoinnit ovat alueellisesti merkittäviä hankkeita. Oulun yliopiston kaivosseminaarissa puhunut professori Hannu Törmä muistuttaa, että investointien työtulot jäävät aina maakuntiin. ”Työtulot pyörittävät yksityistä kulutusta, verotulot julkista kulutusta. Jokin maakunta saattaa olla valtiontaloudessa nettosaajana, eli maksaa vähemmän kuin saa.” Investoinneista saatavat pääomatulot tahtovat sen sijaan karata muualle. Yhtiöt vievät voittonsa vähitellen pois, ja osakkeenomistajat ovat usein maakunnan ulkopuolisia tahoja. Törmä työskentelee maaseudun elinolosuhteita edistävän Ruralia-instituutin tutkimusjohtajana.
|
||||||
|
|