![]() |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
![]() |
||||||
|
||||||
![]() |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
12.3.2010 Porolaidunnus hillitsee tundrapensaikkojen kasvuaPensaikot ovat puuttomien tunturialueiden ja arktisen tundran korkeinta kasvillisuutta, ja siksi niiden merkitys ekosysteemille on suuri. Pensaikkojen ennustetaan levittäytyvän pohjoiseen ja valtaavan alaa matalammalta tundrakasvillisuudelta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Porolaidunnus ja Venäjällä myös öljy- ja kaasuteollisuus vaikuttavat tundrapensaikkoihin ilmastonmuutokselle vastakkaisella tavalla ja vähentävät niiden kasvua, totesi väitöstutkimuksessaan Anu Pajunen. Hän selvitti pensaikkojen lajistoa ja kasvun yhteyksiä ympäristötekijöihin, kuten ilmastoon, routaan ja porolaidunnukseen tekemällä havaintoja ja mittauksia maastossa sekä Suomessa että pohjoisella Venäjällä neljällä tutkimusmatkalla Uralin itä- ja pohjoispuoliselle Jamalin niemimaalle. Porolaidunnuksen vaikutusta tutkittiin Kilpisjärvellä myös häkkikokeella, jossa porot suljettiin pois tietyiltä alueilta. Tundrapensaikot koostuvat useista lehtipuusuvuista, joista Euraasian tundralla yleisimpiä ovat pajut. Väitöstutkimuksen mukaan pajukot ovat lajistoltaan vaihtelevia. Niiden kasvu on etelässä voimakkaampaa kuin pohjoisessa, minkä perusteella ilmaston lämpeneminen tulee lisäämään pajun kasvua. Nykyisellään pajupensaikot ovat suhteellisen kapea vyöhyke metsän ja matalakasvuisen tundran välissä. Pajukoiden aluskasvillisuutta luonnehtivat isokukkaiset ruohokasvit, kuten kullero. Tiheän pensaskerroksen alla kasvaa vähemmän lajeja kuin muualla tundralla. Jos pensaikot ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta valtaavat alaa muulta tundrakasvillisuudelta, kukkakasvit todennäköisesti runsastuvat, mutta valoa vaativat jäkälät ja sammalet vähenevät. Filosofian maisteri Anu Pajusen väitöskirja “Willow-characterised shrub vegetation in tundra and its relation to abiotic, biotic and anthropogenic factors” tarkastettiin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa 12.3.2010.
Väitöskirja verkossa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514261138/
|
||||||
|
|