 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
21.9.2010 Yliopistouudistus on osattava hyödyntääUuden yliopistolain mukaista elämää on yliopistoissa eletty nyt lähes vuosi. Oulun yliopistolaiset kokoontuivat tiistaina 21.9. yhteiseen Missä mennään -tilaisuuteen kuulemaan, miten uudistusvuosi on sujunut. Tiedotustilaisuuden aluksi rehtori Lauri Lajunen muistutti, että uusi yliopistolaki laadittiin sen vuoksi, että yliopistot uudistuisivat. ”Yliopistouudistus on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin.” Uudistusvuosi on muuttanut monia käytäntöjä, ja uusia toimintamalleja ajetaan sisään vielä tämän vuoden aikana. Vaikka yliopistojen autonomia lisääntyi lain myötä, valtio säätelee perusrahoittajan roolissa esimerkiksi siinä, mitä koulutusaloja yliopistoissa on ja mistä ne tutkintoja antavat. ”OKM:n linjaukset ovat tiukat, ja meidän on tehtävä sitä, mitä meiltä odotetaan. Uuden yliopistolain mukainen keventynyt tulosohjaus merkitsee todellisuudessa sitä, että neuvottelukierrokset käydään vain neljän vuoden välein.” Korkeakoulujen haasteina ovat Lajusen mukaan toiminnan laatu, tehokkuus, vaikuttavuus ja kansainvälinen kilpailukyky. Seuraavan hallitusohjelman keskeinen asia on korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. ”Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluyksiköitä on liikaa, 130. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin etenee, ja esimerkiksi yliopistojen määrää on saatu vähennettyä fuusioiden kautta”, Lajunen totesi. Valtakunnan tasolla on tunnistettu alat, joilla on liikaa koulutustarjontaa, ja muutokset ovat välttämättömiä. Esimerkiksi tekniikassa, opettajankoulutuksessa ja humanistisella aloilla on tarpeen vähentää koulutuspaikkoja, terveydenhuollossa puolestaan tarvetta lisätä. Tutkintotulos nousuun Yliopistojen on profiloiduttava koulutus- ja tutkimustoiminnan osaajiksi, mutta niiden on tunnistettava myös ns. luopumisalansa. Rahoituspohjan laajentaminen ja täydentävän rahoituksen hankkiminen muodostuvat yliopistojen tutkimuksen vahvistamisessa entistä tärkeämmäksi. Tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi korosti, että kaikille yliopistoille on tärkeää tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta. ”On tunnistettava meille ominaiset, kansainvälisesti merkittävät painoalat. Näin tieteellinen fokus täsmentyy.” Oulun yliopisto käyttää yhtä valmistunutta kohti enemmän rahaa kuin muut yliopistot Suomessa keskimäärin. Myös keskeyttäminen on tavallisempaa. Näihin epäkohtiin on tartuttu strategisin hankkein. ”Vuosien 2010–2011 tutkintomäärät on maksimoitava, koska tulokset vaikuttavat suoraan yliopiston rahoitukseen vuosina 2013–2016”, koulutusrehtori Olli Silvén painotti. Vuoden 2011 valtion talousarvioesitys on kohtuullisen hyvä yliopistoille. ”Tärkein erä on yliopistoindeksi, joka kasvattaa perusrahoituksen tasoa 2,9 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Se ei ole ekstraa vaan kompensoi viime vuosien kustannusnousuja”, talousjohtaja Sami Klemola sanoi. Talousarvioesityksessä on varauduttu myös yliopistojen maksuvalmiuden parantamiseen, toimintaedellytysten turvaamiseen ja ALV-kompensaatioon. Yliopiston hallitus on linjannut, että yliopistotasolla täytyy saavuttaa nollatulos vuonna 2011. Vuosi 2013 tulee olemaan seuraava murrosvuosi. Epävarmuutta siihen tuovat valtion mahdolliset säästötoimet, OKM:n rahanjakomallin muuttuminen sekä Oulun ja muiden yliopistojen suoriutumiskyky ja tulokset. ”Nämä pitäisi pystyä ennakoimaan”, Klemola totesi.
|
||||||
|
|