 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
||||||
|
||||||
 |
||||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | ||||||
|
3.9.2012 Korkeakoulutuksen löydettävä keinot lahjakkuuksien tunnistamiseenLahjakkuus ei tunnetusti katso syntyperää, mutta tilastot kertovat muuta. ”Tosiasia on, ettei koulutus tällä hetkellä jakaudu väestöryhmittäin tasaisesti. Se on ongelma”, opetusministeri Jukka Gustafsson totesi Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisten pääjuhlassa Saalastinsalissa 3. syyskuuta. ”Tavoitteenamme on koulutusjärjestelmä, joka jakaa tätä niin sanottua koulutushyvää tasapuolisesti kaikille heidän pyrkimystensä ja lahjakkuuksiensa mukaan riippumatta yksilön sukupuolesta tai perhetaustasta. Valitettavasti näin ei tällä hetkellä ole.”
Gustafssonin mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että moni lahjakkuus harhautuu toisella asteella tai korkeakouluissa. ”Nuorten miesten lahjakkuus ei tule yliopistoissa riittävästi hyödynnetyksi, kuten ei naisten lahjakkuus myöhemmällä tutkijanuralla. Vielä voimakkaammin lahjakkuuden hukka näkyy koulutukseen valikoitumisessa sosiaalisen taustan mukaan.” ”Yliopisto-opiskelijoista lähes 40 prosentilla isä kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Näitä opiskelijoita on kaksi kertaa enemmän kuin niitä, joiden isä ansaitsee alle keskiarvon. Kaksikymmentä kertaa enemmän kuin alimman tulokymmenyksen lapsia.” Ylimmän tulokymmenyksen isien lapset eivät ole kaksikymmentä kertaa lahjakkaampia kuin alimman tulokymmenyksen isien lapset, Gustafsson linjasi. ”Tässä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on edessään suuri haaste. Täytyy löytää uusia keinoja, joilla lahjakkuudet voidaan tunnistaa. Myös ne lahjakkuudet, jotka eivät ole saaneet kasvaa niin hedelmällisessä maaperässä kuin toiset.” Osaaminen yhteiskunnan käyttöön Maailman talous on taantumassa ja Euroopan unioni etsii tietä ulos talouskriisistä. Lukuvuoden avajaisissa puhuneen rehtori Lauri Lajusen mukaan yliopistot ovat keskeisiä toimijoita osaamispohjaisessa taloudessa. Lajusen mukaan valtioiden talouskehitys on suoraan sidoksissa koulutetun työvoiman laatuun ja määrään sekä tieteelliseen tutkimustyöhön ja teknologiseen kehitykseen, jotka synnyttävät uusia innovaatioita ja työpaikkoja ja nostavat tuottavuutta. "Menestyminen ja hyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaan. Korkealaatuinen kansallinen korkeakoulujärjestelmä, joka on vahvasti kansainvälisesti verkostoitunut, tuottaa uusia ajatuksia ja auttaa yrityksiä ja organisaatioita kansainvälisessä yhteistyössä", hän sanoi. Lajusen mukaan yliopistoille asetetut vaatimukset ja yliopistojen rahoitus ovat nyt jyrkästi ristiriitaiset. Suurin menoerä ovat henkilöstökulut. ”Opettajien ja opetuksen lisääminen vaikeutuu juuri, kun yliopistojen tulisi panostaa yhä enemmän opetuksen laatuun ja tehokkuuteen. Jos indeksi jäädytetään useampana vuotena, tulevat määrärahat vähenemään kumulatiivisesti.” ”Toivoisin, että valtioneuvostolla olisi rohkeutta ja kaukonäköisyyttä panostaa yliopistoihin ja korkeakouluihin ja nähdä niiden toiminnan turvaaminen sijoituksena tulevaisuuteen", rehtori Lajunen vetosi. Pääjuhlassa jaettiin tunnustuspalkintoja työssään ansioituneille yliopistolaisille:
|
||||||
|
|
