 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
|||||
|
|||||
 |
|||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | |||||
|
22.2.2013 Väitös: Akateeminen Karjala-Seura halusi linnoittaa Karjalan kannaksenAkateeminen Karjala-Seura järjesti maankattavaa maanpuolustuspropagandaa kesästä 1936 alkaen ja teki muun muassa aloitteen Karjalan kannaksen linnoittamisesta ja töiden rahoittamisesta kesällä 1939. AKS seurasi Suomen ulkopolitiikkaa erittäin tarkasti ennen muuta siitä näkökulmasta, miten Suomen harjoittama politiikka vaikutti sen mielestä mahdollisuuksiin puolustaa maata. Seuran maanpuolustustyö saavutti huippunsa 1930-luvun jälkipuoliskolla. Asiaa on väitöksessään tutkinut filosofian lisensiaatti Kullervo Leinonen. Heimosotien jälkeen perustetussa seurassa oltiin varmoja siitä, että voimistuva Neuvostoliitto pyrkisi ottamaan Venäjästä irtautuneen Suomen takaisin itselleen, ja 1920-luvun loppuvuosina Suomessa tuudittauduttiin seuran mielestä liialliseen turvallisuudentunteeseen. AKS poikkesi Suomen virallisesta linjasta siinä, että se olisi jatkanut yhteistyötä Baltian maiden kanssa. Myös pohjoismaiseen suuntaukseen AKS suhtautui maan johtoa epäilevämmin, sillä seura ei luottanut sieltä saatavaan apuun. Seuran keskeisin arkisto hävisi jäljettömiin heti jatkosodan päätyttyä, ja Leinosen tutkimus perustuu AKS:sta säilyneisiin alkuperäislähteisiin, AKS:laisten haastatteluihin ja seuran painatteisiin sekä välähdyksittäin Suomen puolustushallinnon asiakirjoihin. Filosofian lisensiaatti Kullervo Leinosen väitöskirja Isänmaa vaarassa. Akateemisen Karjala-Seuran maanpuolustustyö 1922–1939 tarkastettiin Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 22.2.2013. |
|||||
|
|