 |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
 |
|||||
|
|||||
 |
|||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | |||||
|
24.5.2013 Väitös: Ojitukset voivat happamoittaa jokiaMonien Suomen länsirannikon jokien veden happamuus ja metallipitoisuudet nousevat ajoittain. Syynä ovat peltojen salaojitukset, totesi väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Tuomas Saarinen. Kunnostusojitukset voivat tutkimuksen mukaan aiheuttaa happamuutta, jos ojitus ulottuu maan sulfidikerrokseen. Riski on olemassa poikkeuksellisen kuivina kesinä. Sulfidien hapettumista voidaan ehkäistä välttämällä liian syvien ojien kaivamista ja suosimalla sulfidimailla tiheämpiä ja matalampia ojituksia. Saarinen tutki 17:ää erikokoista jokivesistöä, joiden valuma-alueilla on sekä happamia sulfaattimaita että metsäojitettuja turvemaita. Vesinäytteitä otettiin muun muassa Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueen joista ja näiden välissä olevien pienempien valuma-alueiden joista vuosina 2009–2011. Lisäksi käytettiin aineistoja myös muilta vuosikymmeniltä. Tutkimuksen mukaan jokien happamuus kasvoi 1970-luvulla tehtyjen salaojitusten seurauksena. Myös viime vuosikymmenten kuivat kesät näkyivät veden happamuuden lisääntymisenä syksyisin. Orgaanisista hapoista peräisin olevaa happamuutta havaittiin valuma-alueilla, joilla oli runsaasti ojitettuja turvemaita. Filosofian maisteri Tuomas Saarisen väitöskirja Happamien jokivesistöjen tilan ajallinen ja paikallinen vaihtelu sekä kunnostusojituskohteilta huuhtoutuvan happamuuden ehkäisy sulfidipitoisilla turvemailla tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 24.5.2013. |
|||||
|
|