![]() |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
![]() |
|||||
|
|||||
![]() |
|||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | |||||
|
6.9.2013 Väitös: Suomalaisille tärkeä hevonenIhminen ja hevonen jakavat pitkän yhteisen historian. Hevosen rooli ei ole kuitenkaan ollut sama kaikkina aikoina. Filosofian maisteri Riitta-Marja Leinosen tuoreessa väitöstutkimuksessa paneudutaan siihen, millainen suhde suomalaisilla on ollut hevosiin. Humanistinen eläintutkimus on viime vuosikymmeninä vahvistunut. Leinonen osoittaa, että eläimiä on mahdollista tutkia niin antropologian, historian kuin kansantieteenkin avulla. Samalla hän nostaa esille, kuinka hevosen käyttö ja hevoselle annetut merkitykset muuttuvat ajan myötä. Hevosten määrä romahti Suomessa 1960-luvulla, kun maatalous oli murroksessa ja yhä useammat ihmiset muuttivat kaupunkeihin. 2000-luvulle tultaessa hevosen suosio näyttää palanneen, kun hevosia käytetään paljon urheilu- ja harraste-eläiminä. Roolin muuttuessa myös hevoseen liitetyt merkitykset muuttuvat. Vanhasta palvelijasta on Riitta-Marja Leinosen mukaan tullut terapeutti. Tutkimusaineistosta hän nostaa esiin myös muita kulttuurisia malleja: hevonen voidaan nähdä palvelijana, koneena, sankarina tai suorittajana käyttötarkoituksen mukaan. Monille suomalaisille hevonen on ollut tärkeä kumppani tai tulonlähde. Lapsuuden hevoskokemukset, tiettyyn sukupolveen kuuluminen tai toimintaympäristö vaikuttavat Leinosen mukaan siihen, millaisia merkityksiä hevoselle annetaan. Esimerkkinä erilaisista ympäristöistä hän näkee vaikkapa ravi- ja ratsutallin, joissa kummassakin on omat toimintakulttuurinsa. Filosofian maisteri Marja-Riitta Leinosen väitöskirja Palvelijasta terapeutiksi: Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuvat kulttuuriset mallit Suomessa tarkastettiin Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 6.9.2013. |
|||||
|
|