![]() |
| > Lisää uutisia |
|
oulun.yliopisto(at)oulu.fi |
![]() |
|||||
|
|||||
![]() |
|||||
| UUTISIA OULUN YLIOPISTOSTA | |||||
|
27.9.2013 Väitös: Tarkempaa nanotekniikkaa kaasujen havainnointiinKansainvälisten päästörajoitusten tiukentuessa teollisuuden ja liikenteen saasteita pitää mitata tarkemmin. Useissa teollisissa prosesseissa kaasukehän koostumusta täytyy hallita paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Myös palovaroittimien toiminta voi perustua syntyvien kaasujen havaitsemiseen. Näistä syistä kaasuanturien suorituskykyä halutaan parantaa ja hintaa laskea. Jarmo Kukkola tutki väitöskirjassaan herkkien typpimonoksidi- ja vetyantureiden valmistusta ja toimintaa. Tutkimus kuuluu oppiaineeseen elektroniikan materiaalit ja komponentit. Tutkimuksen toiminnallisina materiaaleina Kukkola käytti hienorakenteisia volframioksidinanopartikkeleita tai nanojohtoja, jolloin perinteisiin, suuremman kokoluokan materiaaleihin verrattuna voitiin parantaa kaasujen havainnointitarkkuutta. Kaasuantureiden sähköinen resistanssi muuttuu kaasukehän vaihtuessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaasut vaikuttavat materiaalin johtavuuteen vain materiaalin pinnan läheisyydessä. Koska materiaalit koostuvat nanomittakaavan kappaleista, lähes kaikki materiaalin atomit ovat lähellä pintaa ja täten alttiina kaasujen aiheuttamille resistanssin muutoksille. Tutkimuksen yksi keskeinen aihe oli nanorakenteisen volframioksidin pintakäsittely platina-, palladium- ja hopeananopartikkeleilla. Tavoitteena oli valmistaa eri kaasuille herkkiä antureita ja parantaa tällä tavoin kaasuantureiden mittaustuloksia. Kaasuanturikomponenttien valmistuksessa hyödynnettiin esimerkiksi mustesuihkutulostusta, joka mahdollistaa komponenttien valmistuksen edullisesti sarjatuotannolla, mutta siitä huolimatta ympäristöystävällisesti moniin muihin tekniikoihin verrattuna. Filosofian maisteri Jarmo Kukkolan väitöskirja Nanorakenteiset volframioksidiset kaasusensorit tarkastettiin 27.9.2013 Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. |
|||||
|
|