Karjalan kalliopiirrokset ovat ainutlaatuisia esihistoriallisia muistomerkkejä. Ne ovat peräisin ajalta noin 3000-1000 vuotta e.a.a. Tärkeimmät löydetyt piirrokset sijaitsevat Äänisjärven itärannalla Piessanniemen (Besov-Peri- Karetski-Gazi Nos) alueella ja Vienanmereen laskevan Uikujoen alajuoksulla.
Vuonna 1957 argeologit löysivät Novgorodin kaivauksissa kolmannelletoista vuosisadalle ajoitetun tuohikirjeen, joka on vanhin säilynyt karjalankielinen teksti. Se on kyyrillisellä kirjaimistolla kirjoitettu ukkosen loitsu.
Jatulintarhat ovat monimutkaisia kiviladelmia. Mutkikas juoksupolku rakennettiin muokkaamattomista maakivistä. Niitä esiintyy Pohjanlahden, Itämeren, Barentsinmeren ja Vienanmeren rannoilla. Tällaisia kivikäytäviä on myös Karjalan alueella.
Tolvujan kylän lähellä tapahtui murhenäytelmä, kun 2000 ihmistä poltti itsensä Paleostrovin puukirkossa 1687. Kaksi vuotta myöhemmin sama toistui. Nämä eivät olleet yksittäisiä tapahtumia. Miksi näin kävi, mitä ihmiset ajattelivat, millaista heidän elämänsä oli? Täsmällisiä vastauksia ei ole.
Mikael Agricola kertoo muinaisten suomalaisten jumalista seuraavaa: Epejumalat monet tesse muinen palveltin caucan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Palveltin mös paljo muuta Kivet Cannot Tädhet ja Cwuta.
Vimmatusti kansa yhä edelleen uskoo erilaisia jumalia, niitä rukoilee ja huutaa avukseen ja viettää uhripäiviä. Juhlien uskomustausta näkyy, vaikka ei palvottaisikaan nimettyä jumaluutta tai vaikka juhla olisikin kaupallinen. Kulttijuhlassa tavoitellaan ekstaasia shamaanien tapaan, palvotaan hedelmällisyyttä tai varmistetaan tulevaa hyvää. Kirkonkin piirissä viedään haudoille lahjoja. Useilla kirkollisilla juhlilla ja menoilla on pakanallinen tausta.
Ensisijaisena kohteena kesällä 2000 oli Piessanniemen alue Äänisjärven itärannalla Mustajoen suulla. Kuusi asiantuntijaa vietti Piessanniemen alueella noin viikon ja lisäksi varatiin aikaa myös Vodlajokisuussa olevan Joutsenniemen kalliopiirrosten ja pintakallion tutkimiseen. Retkikunta tutki Äänisen kalliopiirroksia ja niiden suhdetta pohjana olevan kalliopinnan makroskooppisiin geologisiin piirteisiin ja ominaisuuksiin.