[Mars Express spacecraft]

Mars

Mars on Auringosta laskien neljäs planeetta ja kooltaan se on planeetoista seitsemäs. Marsin pinnalla on suunnattomia tulivuoria, syviä ja pitkiä kanjoneita, laajoja jäätiköitä ja lukemattomia kuivien joenuomien kaltaisia painanteita.

Onkin esitetty, että Marsista voi olla mahdollista löytää jälkiä elästä - joko muinaisesta tai ehkä jopa nykyisestä. Samalla ihmismieltä kiehtoo mahdollisuus tehdä Marsiin miehitetty avaruuslento.

Vuodenvaihteen 2003-2004 tienoilla Marsia tavoittelee useita tutkimusluotaimia. Jo pitkään kytenyt eurooppalainen Marsin tutkimushaave on myös tuolloin toteutumassa, kun Mars Express -luotain laukaistaan kesäkuussa 2003 Marsia tavoittelevalle radalle.



Mars Express

Pääosa Mars Express -luotaimesta on Marsia kiertämää tarkoitettu satelliitti, mutta mukana on myös pieni laskeutumisalus. Kokonaisuudessaan tämä ESAn hanke on uusi innovatiivinen tapa yhdistää eri tahoilla rakennetut osat toimivaksi tutkimusluotaimeksi. Vaikka kyseessä ei olekaan kilpailu, niin voidaan todeta, että avaruusalus rakennetaan ja laukaistaan ennätysvauhtia ja se on kustannuksiltaan vähäisempi kuin aiemmat samankokoiset luotaimet ovat olleet.

ESAn Mars Express laukaistaan Soyuz/Fregat-kantoraketilla kesäkuussa 2003
Kiertoalus saavuttaa Marsin joulukuussa 2003. Mukana on myös pieni (~60 kg) Beagle II -laskeutuja.

Lisätietoja:
Mars Express -sivulta - NASA
Mars Express -kotisivulta - ESA
Beagle II -kotisivulta - Open University



Miksi juuri vuonna 2003?

Kuva vasemmalla: Mars Express laukaistaan kun Maa ohittaa Marsin pitkästä aikaa lähimmillään vuoden 2003 perihelioppositiossa.

Kuva oikealla: Vuoden 2010 abheliopposition aikana Maa ohittaa Marsin paljon kauempaa.

Maan ja Marsin pienin etäisyys vaihtelee suuresti. Tähän vaikuttaa ratojen elliptisyys ja se, millä kohtaa ellipsiradoillaan ne toisensa ohittavat. Marsin rata on selvästi Maan rataa elliptisempi. Se kiertää Auringon 687 Maan päivässä kun taas Maan vuosi on 365 vuorokautta.

Nopeammin Auringon kiertävä Maa ohittaa Marsin 780 päivän välein. Tuon opposition aikana planeetat ja Aurinko ovat samalla linjalla ja Mars on Maasta katsottuna päinvastaisella suunnalla kuin Aurinko. Marsin opposition aikana on paras hetki havaita Marsin pintaa: planeetta on lähellä Maata ja sen valaistu puoli on kokonaan näkyvissä.

Jos oppositio tapahtuu Marsin ollessa radallaan lähinnä Aurinkoa eli perihelissä, niin Maan etäisyys Marsiin on vain 55 miljoonaa km. Jos taas oppositiossa Mars on ellipsiradallaan kauimpana Auringosta eli abhelissä, niin välimatka Maasta on noin 99 miljoonaa km.

Mars-luotaimen oppositiolaukaisu on mahdollista joka 26. kuukausi. Matka on kuitenkin selvästi lyhyempi ja vaatii vähemmän polttoainetta, jos laukaisu tehdään 17 vuoden välein toistuvan periheliopposition tietämillä.

Tällainen mahdollisuus toteutuu 2003. Elokuussa 2003 Mars ohittaa Maan lähempää kuin kertaakaa 17 vuoteen. Mars Express laukaistaan juuri ennen tätä ajankohtaaa kesäkuussa 2003. Luotain on siten matkalla lähiohituksen aikana ja saapuu Marsiin joulukuussa 2003 lennettyään mahdollisimman lyhyen radan.



Mars pähkinänkuoressa

Rata:

227 940 000 km (1.52 AU) keskietäisyys Auringosta

Halkaisija:

6 794 km

Marsin vuorokausi:

24 tuntia, 37 minuuttia ja 22 sekuntia

Marsin vuosi:

669 Marsin päivää = 687 Maan päivää

Keskim. lämpötila:

218 K (-55°C)

Pienin lämpötila:

140 K (-133°C) (talvella navoilla)

Suurin lämpötila:

300 K (27°C) (kesäpäivisin ekvaattorilla)

Pinta-ala:

suunnilleen sama kuin Maan maapinta-ala

Korkein vuori:

Olympus Mons -tulivuori on Aurinkokunnan suurin ja kohoaa 24 km ympärystasankoja korkeammalle. Se on halkaisijaltaan 500 km ja sitä ympäröi 6 km korkea jyrkänne.

Suurin kanjoni:

Valles Marineris -kanjonisysteemi on 4 000 km pitkä, 2 km - 7 km syvä ja jopa 20 km leveä.

Suurin törmäyskraateri:

Hellas Planitia -törmäysallas on yli 6 km syvä ja halkaisijaltaan 2 000 km

Vulkaaninen alue:

Tharsiksen vulkaaninen kohouma on halkaisijaltaan 4 000 km ja 10 km korkea

Täydennetty: 3. 1. 2001