NASAn julkistama tutkimustulos vihjaa, että Marsissa on saattanut olla mikroskooppisia elämänmuotoja muutama miljardi vuotta sitten. Jos havainto osoittautuu kiistattomaksi, se on epäilemättä eräs tieteen suuria löytöjä.
Ensimmäinen artikkeli aiheesta: Science 16. 8. 1996
NASAn tutkijat esittävät löytäneensä epäsuoria todisteita Marsin muinaisesta elämästä. "Kyse ei ole 'pienistä vihreistä miehistä.'" sanoi löytöä esitellyt Dr. Daniel Goldin. "Yksikään todiste ei tue sitä, että Marsissa olisi ollut korkeampia elämänmuotoja."
"Olemme löytäneet merkkejä äärimmäisen pienistä yksisoluisista eliöistä, jotka muistuttavat Maan fossilisia nanobakteereja. Näiden yhteydessä esiintyy orgaanisia PAH-yhdisteitä sekä rikki- ja rautayhdisteitä."
Kiven nanopuikulat voivat olla fossiilisia biologisia organismeja. "Todisteet Marsin elämästä eivat ole kiistattomia eivätkä lopullisia," sanoi Goldin "mutta jostakin meidän on aloitettava."
Tutkittu meteoriitti löydettiin vuonna 1984 Antarktikselta, jossa se on ollut 13,000 vuotta Allan Hills -jäätikköön hautautuneena. Sitä ennen se on kiertänyt avaruudessa jopa miljoonia vuosia. Varsinaisesti se on syntynyt noin 4.5 miljardia vuotta sitten ja sen rakoihin on kiteytynyt 3.6 miljardia vuotta sitten karbonatiittia, josta löydökset nyt on tehty.
Tutkijat arvelevat, että meteoriitti olisi irronnut Marsista hyvin suuressa räjähdyksessä asteroidin iskeytyessä Marsin pintaan. Toisena vaihtoehtona on suuri vulkaaninen räjähdyspurkaus, paljon suurempi kuin Mount St. Helensin tai Krakataun tapauksessa maapallolla.
Kierrettyään aikansa aurinkokuntaa irronnut kappale on iskeytynyt Maahan. Törmäysajankohta voidaan määrittää kosmisen säteilyn synnyttämistä eksoottisista isotoopeista ja niiden hajoamistuotteista meteoriitin pintakerroksessa. Toisaalta itse kiven ikä saadaan selville tutkimalla sen alkuperäisiä radioaktiivisia alkuaineita ja niiden tytärisotooppeja.
Tutkittu kivi on iältään vanhin kahdestatoista Maahan päätyneestä ja täältä löydetystä Mars-meteoriitista. Niitä kutsutaan myös shergottiiteiksi tai SNC-meteoriiteiksi. Alkuperä on päätelty niiden rakenteesta sekä koostumuksesta, jota on verrattu Viking-luotainten tekemiin Marsin pinnan analyyseihin. Kemiallinen samankaltaisuus osoittaa niiden olevan mitä todennäköisimmin peräisin juuri Marsista.
Electronimikroskoopin and lasermassaspektrometrin avulla tutkijat löysivät tämän ALH 84001:ksi nimetyn meteoriitin rakotäytteen karbonatiitista mikroskooppisen pieniä pitkulaisia rakenteita, jotka muistuttavat Maasta löydettyjä mikrofossiileja. PAH-yhdisteitä löytyy tyypillisesti mm. fossiilien yhteydestä ja erilaisista hapetusoloista kertovien rikki- ja rautayhdisteiden esiintyminen yhdessä tukee ajatusta, että ne ovat muodostuneet alkeellisen elämänmuodon vaikutuksesta.
Kyseiset meteoriitin PAH-yhdisteet olivat alkuperäisiä eivätkä tulleet Maassa tapahtuneesta saastumisesta. PAH-pitoisuus kasvaa kivessä sisäänpäin, kun taas maanpäällinen kontaminaatio olisi lisännyt PAH-yhdisteitä eniten kiven pintakerrokseen.
* Eniten PAH-yhdisteitä on karbonatiittien yhteydessä.
* Karbonatiitit ovat syntyneet kivien rakojen täytteeksi noin 3.6 miljardia vuotta sitten.
* Magnetitti- ja rautasulfidipartikkelit karbonatiittiosueiden sisällä ovat kemiallisesti, rakenteellisesti ja ulkonäöltään samankaltaisia kuin Maan bakteerien tuottamat magneettiset partikkelit.
* Pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuvissa näkyy karbonatiitin pinnalla pieniä (100 nm) pyöreähköjä ja pitkulaisia piirteitä. Ne muistuttavat maapallolta löydettyjä nanobakteerien jäännöksiä.
* Aiempien tutkimusten mukaan ALH84001:n karbonatiittien syntylämpötila olisi ollut korkea ja ehkä jopa +700C, mikä on aivan liian kuuma mille tahansa elämänmuodolle. Uudet tutkimukset karbonatiittien isotooppikoostumuksesta ja sen magnetiitti- ja rautasulfidipartikkeleista osoitti syntylämpötilan olleen 0-80C, mikä taas on tarpeeksi viileä elämän esiintymiselle.
* Meteoriitista löydettiin aivan toistensa vierestä magnetiittia, mineraalia joka sisältää Fe3+:a ja on syntynyt kun läsnä on ylimäärin happea, sekä rautasulfidia, mineraalia joka syntyy happipuutteisessa ympäristössä. Ainakin Maassa vierekkäin esiintyvät hapetus- ja pelkistysilmiöt liittyvät luonteenomaisesti biologiseen aktiivisuuteen.
"Jokaisen näistä yksittäisistä havainnoista voi selittää toisinkin," sanoi Dr. David McKay Johnson Space Centeristä. "mutta kokonaisuutta on vaikea selittää muutoin ja edessämme on siten mitä todennäköisimmin todiste Marsin varhaisesta elämästä."
Useimpien ulkopuolisten tutkijoiden mielestä kyseessä on parhaimmillaankin vain alustava raportti. Vaikka tulos onkin jännittävä ja mielenkiintoinen, niin se on vasta ensimmäinen askel ja paljon jää vielä tutkittavaksi ennen asian lopullista varmistumista.
Marsista on saatava uusia näytteitä ja mittaustuloksia. Automaattiset luotaimet, asemat ja robotit ovat ensiarvoisia ja niitä on lähetettävä Marsiin vielä pitkään ennen kuin sinne voidaan lähettää ensimmäistäkään ihmistä.
NASAn kannalta oli tärkeää, että presidentti Clinton innostui asiasta ja lupasi, että USA satsaa: "... its full intellectual power and technological prowess behind the search for further evidence of life on Mars." Presidentti uudisti tukensa miehittämättömille Mars-lennoille. Pathfinderin on määrä laskeutua Marsiin heinäkuussa1997 ja kiertoalus Mars Global Surveyor on perillä vähän myöhemmin.
NASAn tutkimusryhmän tutkijat olivat löydöstään innoissaan, mutta toisaalta kiitettävän varovaisia siinä, miten asian esittivät. Eniten hehkutti Dr. Wes Huntress Johnson Space Centeristä: "Jos löytö pitää paikkansa, on naapuriplaneetallamme ollut alkeellista elämää sen historian hyvin varhaisessa vaiheessa. Ja jos elämä alkoi tässä aurinkokunnassa useammalla kuin yhdellä planeetalla, niin miksi elämää ei voisi olla jotakin muutakin tähteä kiertävällä planeetalla?"
Hehkuttelu on kuitenkin ennenaikaista. Löytö on vielä varmentamatta ja sen varhainen tulkinta on keskeneräinen. Yleinen käsitys on, että sen totuusarvo voi olla hieman kylmäfuusiota parempi, mutta niin havainnot kuin niiden tulkintakin ovat kuitenkin varsin epävarmalla pohjalla.
