TUTUSTUMISEN ARVOISTA?

MONI ASIA KIINTÄÄ MIELTÄ

PAIKAT

  • Karjala on tutustumisen arvoinen. Jänisjärven ja Uhtuan-Pistojoen kalavedet ovat minulle vertaansa vailla - tähän saakka. Käymättömiä kalapaikkoja siellä on vielä loputtomiin: Paanajärvi, Pääjärvi, Kieretti, Vitele, Seesjärvi, Ääninen, Vodlajärvi, ...
  • Tulivuoret kiinnostavat. Suomessa ne ovat vanhoja ja kuluneita. Muualla niille saa kiivetä aivan tosissaan. Planeettojen tulivuoret ovat turhan kaukana retkikohteiksi, mutta niitä voi tutkia luotainkuvien avulla. Monet tulivuoret liittyvät laattatektoniikkaan. Hot spot -tulivuoria on Maassa (Havaijin saariketju, Islanti), Marsissa (Olympus Mons, Alba Patera), Iolla (Pele, Prometeus, Loki) ja Venuksella (Maat Mons, Sif Mons, Beta-alue).
  • Oulu ei ole kovin kiinnostava, mutta jossakin on elettävä. Onhan täälläkin paljon tärkeää tutkittavaa: Saskioiden nuutti- ja vappubileiden sosiaalinen koodisto, taidemuseon näyttelyiden valintaperusteet, "Osaava Oulu" -sanonnan hulvaton käyttö, yliopisto työyhteisönä, paikallisten poliitikkojen vieraantuminen, Kekkilän ja Biolanin erot mangoldinkasvatuksessa jne.
    PLANEETTAKUNNASSA

  • Kuu on vielä tutkimaton. Yhdeksästä kohdasta saatuja näytteitä on vain 380 kg. Tämä on aivan liian vähän, sillä tutkittavanahan on kokonainen pieni planeetta monivaiheisine geologisine tapahtumineen. Toivon pääseväni tutkimaan Kuuta uuden kuulennon uusien aineistojen myötä.
  • Venus on kuuma (+480 C) paikka. Venera- ja Magellan-luotaimet kuvasivat sen pilvien verhoamaa pintaa. Tutkin Venusta ja pidän työstäni, sillä Venusta ja Maata vertaamalla saan tietoa siitä, mikä on tehnyt nämä kaksi lähes samankokoista planeettaa niin erilaisiksi.
  • Mars-luotaimia on matkalla kaksi. Vastaisuudessa Marsiin laukaistaan pari uutta luotainta joka toinen vuosi. Suuri kysymysmerkki on Marsin elämä. Toivon saavani piankin käsiini uutta Mars-aineistoa, mutta monen Mars-lennon epäonnistuminen tekee varovaiseksi.
  • Merkurius on lähinnää aurinkoa. ESAn Merkurius-hanke etenee, mutta laukaisu on vasta ensi vuosituhannella. Osallistun tämän hankkeen valmisteluun.
  • Europa ja muut Jupiterin kuut ovat ajankohtaisia. Galileo-luotain antaa aivan uutta tietoa siitä, miten aktiivisia Ion tulivuoret ovat, miten Europan jääkuori on kehittynyt ja sen jäälautat rikkoutuneet, mikä on muokannut Ganymedesta ja miten vanha on Calliston pinta.
  • Vesialueita ja pohjoista taigaa voi tutkia kaukokartoituksen avulla. Se on oiva keino tutkia myös planeettojen pintaa. Maan kaukokartoitussatelliitit antavat päiväntarkkaakin tietoa ympäristöstämme. Itse olen tutkinut planeettojen lisäksi erilaisia vesialueita (tekoaltaita, maankohoamarannikkoa, järviä) ja Lapin pohjoista luontoa.
    TÖRMÄYSKRAATERIT

  • Manicouaganin kraateri Kanadassa on suhteellisen hyvin säilyneistä suurin. Käytän Manicouaganin, Charlevoixin ja Sudburyn impaktiittinäytteitä tutkiessani törmäystapahtumaa.
  • Jänisjärvi on kraateri ja kalasumppu samalla kertaa. Törmäyskiveä on järven keskellä olevilla Selkäsaarilla ja Leppiniemen kärjessä. Sinne on lyhyt matka Värtsilästä Niiralan rajanylityspaikan kautta. Kenttätyöreissut ovat muistamisen arvoisia: 24 tuntia ei tahtonut riittää päiväohjelman läpiviemiseen (8 t. näytteenottoa, 8 t. kalastusta ja 8 t. lepoa ja virkistystä).
  • Suavjärvi on vasta kraateriksi tunnistettu, mutta sen aiheuttanut törmäys on tapahtunut jo 2,4 miljardia vuotta sitten. Merkkinä tuosta muinaisesta törmäyksestä on enää muutama törmäsbreksiaesiintymä.
  • Toki törmäyskraatereita on muuallakin. Vanhimmat iskujäljet ovat jo kokonaan tuhoutuneet maapallolta, mutta muutamien kymmenien ja satojen miljoonien vuosien ikäiset törmäysarvet ovat vielä näkyvissä puhumattakaan kraatereista, joiden ikä lasketaan tuhansissa vuosissa.
    LUONTO

  • Erästys rentouttaa mielen työn jälkeen. Paradoksi on se, että saalis ei ole pääasia, vaikka juuri se vetää metsälle. Sorsastuksen aloituksessa on toki käytävä ja jäniskanta ja linnut tarkistettava, mutta syksyn kohokohta on hirvestys.
  • Lohestus on nyt taas mahdollista, kun lohi saa uida vapaammin pohjoisiin jokiin. On mahtava tunne kokea lohen isku vieheeseen ja toivoa sen pysyvän kiinni koko väsytyksen ajan aina ylösottoon saakka.
  • Kalastus on elämäntapa. En tiedä, kumpi on jäänyt koukkuun: kala vai mies. Koko asiaan liityy muutakin kuin kalan narraamista: valmistautuminen, välineiden huolto, vieheiden tekeminen, mielen meditaatiovalmennus, kalareseptien lukeminen ja vielä paljon enemmän.
    ASIAT

  • Hyvä ruoka ja viini on tehty lämmöllä hyvistä aineksista: metsontäkkä, hirvipaisti, poronkuu, loimulohi, kermahauki ja savuahven saavat veden kielelle. Valokki, lintti, mämmi, murakka, muurain, suomuurain, lakka tai hilla suolta pakkaseen tai suoraan Grand Marnierin kanssa lusikoitavaksi. Iltapuhteella voi maistua pieni moukero.
  • Kirjallisuus on kiinnostava ikkuna muiden maailmaan. Luen sitä mikä kiinnostaa. Pienempänä luin kaikki aloittamani kirjat läpi, mutta nyt voin huoletta heittää minua kiinnostamattoman tekstin kesken: on turha syödä koko kananmunaa, jos jo nuuhkaisu kertoo sen olevan pilalla.
  • Taide on tekemisen paikka, eläytymisen keino. Nautin monista taiteen lajeista: näyttelyt, esitykset ja tärkeimpänä kaikista tekemisen ja elämisen taide.
  • Japanin kieli ei ole niin vaikea kuin miltä se näyttää: osaan sitä vähän puhua ja kuunnella, mutta kirjoittaminen ja lukeminen ovat vielä työn takana.

    jouko.raitala@oulu.fi