Islanti on eräs vulkaanisesti aktiivisimmista maista maailmassa. Maassa on n. 200 tulivuorta, joista yli 30 on toimivia. Islannissa tapahtuu tulivuoren purkaus keskimäärin joka viides vuosi. Eräs aktiivisimmista vuorista on Hekla, joka on purkautunut 167 kertaa vuosien 1104-1991 välisenä aikana.

Islanti tunnetaan myös kuumista lähteistään eli geysireistä. Kuumia lähteitä on kahta tyyppiä; hver on vesi- tai höyrylähde, jonka lämpötila on jopa 100 astetta celsiusta, ja laug, missä vesi on vain lämmintä tai jopa haaleaa. Deildartungwher on luultavasti maailman suurin kuuma lähde. Islannissa on n. 250 geotermistä aluetta, joissa on n. 800 kuumaa lähdettä, keskilämpötila 75 astetta celsiusta.

Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan laattojen liitoskohdassa (Kuva 2). Nämä kaksi laattaa erkanevat koko ajan toisistaan, ja tällöin niiden välistä purkeutuu laavaa muodostaen Atlantin selänteen ja monia saaria sen kohdalla (laattojen erkanemisnopeus on Islannin kohdalla n. 2cm / vuosi). Islannin ympärillä tapahtuu jatkuvasti meren alaisia purkauksia. Tästä eräs hyvä esimerkki on Surtseyn saari, joka syntyi kaksivuotisen merenalaisen tulivuoren purkauksen seurauksena 60-luvulla. Myös maan järistykset ovat yleisiä Islannissa.

Islannista löytyy kahden tyyppistä laavaa. Apalhraun vastaa Hawaiin aa-laavaa, ja sillä on kova kuonapinta. Sen sijaan helluhraun on samankaltainen kuin pahoe-hoe laava, joka on sileä, ja sillä on usein köysimäinen pinta.

Seuraavassa on lyhyt kuvaus kuudesta Islannin suurimmasta tulivuoresta, Askjasta, Eldgjasta, Kraflasta, Eldfellistä, Herdubreidistä ja Heklasta. Maininta on myös kuumista lähteistä, geysireistä.

Kuva vasemmalla on Eldjan pohjoisrinteiltä, 30 kilometriä pitkä harjanne lounais-Islannista. Huomaa luonnollinen silta Ofaerufoss -vesiputouksen yli. Tämä "silta" huuhtoutui veden mukana eräänä keväänä.

Kartta esittää Eldjan halkeamia ja laavavirtoja. Jotkut halkeamista ovat nykyään Myrdalsjokull jäätikön alla. 1783-1784 Lakin purkauksessa syntyneet laavat ovat myös osin peittäneet Eldgjan uomia. Eldjan purkaus n. vuonna 135 kesti kolmesta kahdeksaan vuotta ja tuotti 19.6 kuutiokilometriä laavaa, tehden siitä suurimman basalttisen laavatulvan tunnetussa historiassa. Halkeama oli n. 30km pitkä.

Kraflan (65.73N, 16.78W) korkeus on 650 m

Kuvassa oikealla näkyy laavaa 1975-1984 aikana tapahtuneesta purkauksesta. Tämä virta on 19 km pitkässä hautavajoamassa, joka on kasvanut 8 m kuuden vuoden aikana. Osa harjanteesta on vajonnut 2-3m. Magma sijaitsee 3-7km tämän harjannealueen alla.

Kraflan kaldera on n. 10 km halkaisijaltaan. Tämä kaldera oli enimmäkseen täyttynyt purkausmateriaalista edellisen jääkauden aikana. Halkeamien verkosto, joka liittyy Kraflaan, on 100km pitkä ja n. 5-10km leveä. Noin 35 purkausaukkoa on auennut pitkin tätä verkostoa. Korkean lämpötilan geoterminen kenttä sijaitsee Kraflan kalderassa. Täällä lämpötila saatta nousta 340 asteeseen kahden kilometrin syvyydellä.

Krafla on ollut melko aktiivinen koko historiansa ajan; Se on purkautunut 29 kertaa. Viimeisin purkaus oli vuonna 1984. Vuonna 1724 Krafla aloitti purkauksen, joka kesti viisi vuotta, ja jota kutsuttiin nimellä "The Myvatn fires". Purkauksen aikana laava virtasi 11km pitkästä halkeamasta, kunnes se saavutti vuoden jälkeen 20km :n pituuden.

Kraflan purkauksien yhteydessä tapahtuu maan vajoamista. Tämä johtuu magman horisontaalisesta liikkeestä ulos magmapesäkkeestä. Magma virtaa pitkin vallia halkeamaverkostoon pohjoiseen tai etelään. Valli on n. 3-5m leveä, 80km pitkä ja 1-2.5km korkea. Tämän vallin läpi virtaa yli kolmekymmentä kertaa enemmän magmaa, kuin pinnalle koskaan pääsee. Tektoniset vaiheet, jotka aiheuttavat maan kohoamista ja vajoamista aktiivisten kausien aikana, ovat aiheuttaneet hautavajoamia tällä alueella.

Kuvassa on kuva halkaisijaltaan kolme metrisestä Namafjall-alueella pohjois Islannissa sijaitsevasta hot spotista. Taustalla näkyy Krafla.

Heimayn saarella purkautuva Eldfell (63.4N, 20.3W) on 279 m korkea

Eldfell ja Helgafell -vuoret sijaitsevat Heimaeyn saarella. Tällä saarella tapahtui purkaus vuonna 1973, joka on klassinen esimerkki tulivuoren ja ihmisen taistelusta. Vestmannaeyjarin kaupunki uhkasi hukkua laavavirtojen alle, mutta kaupungin asukkaat onnistuivat pelastamaan kotinsa, sekä maan tärkeimmän kalastussatamaan, suihkuttamalla kylmää merivettä lähestyvän laavavirran päälle.

Eldfellin purkaus tapahtui n. kaksi kilometriä pitkästä halkeamasta. Halkeama ulottui koko saaren läpi, ja tuotti purkautuessaan upean "tuliseinän". Lähes kaikki saaren asukkaat evakuoitiin pääsaarelle. Kahdessa päivässä purkaus keskittyi pienelle alalle, ja laavalähteet rakensivat tuhkakartion n. 100 m meren pinnan yläpuolelle. Vestmannaeyjar hautautui osin tuhkaan, mutta muuten pelastui.

Herdubreid (65N, 16W)

Herdubreid on tasalakinen tulivuori pohjois-Islannissa. Se purkautui jäätikön jään läpi ja sen 1000 m korkeat reunat nojasivat jäätikköön purkautumisen aikoihin. Nyt ne ovat paljastuneet jäätikön sulamisen myötä. Noin 1500 m merenpinnan yläpuolelle kohoava laki muodostui sen jälkeen, kun purkaukset olivat läpäisseet jään.

Hekla (63.98N, 19.70W) on 1491 m korkea

Hekla on Islannin aktiivisin tulivuori; Se on purkautunut 167 kertaa vuodesta 1104, viimeksi vuonna 1991. Heklan rakenne ja vulkaaninen aktiivisuus on tyypillinen Islantilainen halkeama tulivuori siinä mielessä, että se on rakentunut laavavirroista ja räjähtävistä tuhkaa tuottavista tapahtumista. Heklan rauhalliset kaudet purkausten välillä on vaihdellut 16 vuodesta aina 121 vuoteen. Näyttää siltä, että purkausten väli pitenee koko ajan.

Geysir ja Strokkur

Islannin Haukadalurissa sijaitsee "vanha" Geysir, jonka mukaan kaikki maailman kuumaa vettä suihkuttavat lähteet ovat saaneet nimensä. Sitä voidaan kutsua Geysirien kuninkaaksi, vaikka se onkin vetäytynyt lepoon. Voimansa päivinä tämän vuosisadan alussa Geysir saattoi sylkeä sisuksistaan kuumaa vettä ja höyryä jopa 60 metrin korkeuteen (kuva oikealla).

Geysirin kruununprinssiksi voidaan kutsua Strokkuria (kuva yllä), joka on Geysiriä ympäröivän kuumavesilähdealueen (Haukadalur = Haukkalaakso) toimeliain lähde. Se toimii muutaman minuutin välein (n. 5 - 10 min) vetäytyen aluksi syvälle maansisäiseen luolaan, kuin vetämään henkeä, sitten vesi alkaa velloa lähteen suulla muodostaen hetkeksi sinisen puolipallon, jonka pinta on on täydellisen sileä. Yhtäkkiä se rikkoutuu räjähtävällä voimalla ja tulikuumaa vettä syöksyy aina 20-40 metrin korkeuteen.