University of Oulu, 2016

Oppimisen digiloikkaa analytiikan avulla

Oulun yliopisto järjesti Kajaanin ammattikorkeakoulun ja CSC:n kanssa yhteistyössä järjestyksessään toisen Oppimisen digiloikka -tilaisuuden. Keväisessä Kajaanissa 16.5.2017 pureuduttiin oppimisanalytiikan tutkimukseen. Oulun yliopiston tutkijaryhmä Avain (http://www.oulu.fi/avain/) esitteli ajankohtaisinta tutkimustaan. Monitieteisen tutkimusyhteisön tutkimuskohteena ovat opiskelijoiden opintopolut yläkoulusta ammatilliseen koulutukseen tai lukioon ja edelleen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. 

Oppimisanalytiikkaan liittyvä tutkimus on lisääntynyt ja laajentunut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana ja voimistuu edelleen. Siitä huolimatta teknologisia ratkaisuja käytetään vielä verrattain vähän. Tilaisuuden alussa koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä selvensikin oppimisanalytiikan käsitettä, joka voi siis käsittää muun muassa opiskelijoihin ja heidän olosuhteisiinsa liittyvän tiedon mittaamisen, keräämisen, analysoinnin ja raportoinnin. Analytiikan avulla on tarkoitus ymmärtää ja optimoida oppimista ja oppimisympäristöjä.

Mitä oppimisanalytiikan työkalujen täysimääräinen käyttöönotto edellyttää? Hentilä kertoi, että Norris ja Baer (2013) nostavat esiin viisi huomioitavaa tekijää. Ne liittyvät oppilaitosten johtajuuteen, toimintakulttuuriin, teknologiseen infrastruktuuriin, tiedonhallintapolitiikkaan sekä yleiseen kyvykkyyteen tuottaa tai tilata oppimisanalytiikkaa. Hentilä nostaa tässä yhteydessä erityisesti esiin tiedonhallintapolitiikan, jonka tulee olla kunnossa, jotta vältytään tietoaineiston omistukseen ja käyttöön liittyviltä epäselvyyksiltä.

Professori Jouni Pursiainen kertoi laajaan kansalliseen aineistoon perustuen siitä, miten lukiossa tehdyt ainevalinnat vaikuttavat opiskelijarekrytointiin yliopistojen koulutusaloilla. Tarkastelua tehtiin sekä kokonaisuutena, koulutusaloittain että lukion oppiaineittain ja huomiota kiinnitettiin myös koulutusalojen segregaatioon, jonka taustalla ovat lukion sukupuolittuneet ainevalinnat. Joissakin matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa (pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia) osaajista on jo puutetta: noin 9/10 kirjoittajasta pääsee yliopistoon ja tarvetta on myös ammattikorkeakouluissa.

Professori Jarmo Rusanen puolestaan toi esiselvitykseen perustuneessa esityksessään esille vuosina 2014 - 2017 ammattioppilaitoksiin hakeneiden taustatietojen käyttömahdollisuudet. Näitä ovat esimerkiksi oppilaitosten rekrytointialueet, oppilasvirrat, alueellisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen sekä yhdistämisen paikkatietojärjestelmän (GIS) avulla hakijan asuinalueen sosioekonomisiin tietoihin tavoitteena tuottaa tietoa sekä kansallisen tason että paikallisten yksiköiden suunnittelua ja päätöksentekoa varten.

Professori Hanni Muukkosen esityksessä kuvattiin oppimisanalytiikan käytön tapoja ammatillisessa koulutuksessa sekä laajemmin opetuksen ja koulutuksen piirissä. Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta määriteltiin tyypillisiä käytettyjä aineistoja ja käytön tasoja (opiskelija, opettaja, instituutio, kansallinen). Oppimisanalytiikan käyttöön liittyy myös paljon haasteita ja tunnistettuja eettisiä ongelmia. Näiden huomioiminen on olennaista oppimisanalytiikan laajemman käyttöönoton ja oppimistutkimukseen perustuvan kehittämisen onnistumisen kannalta. 

Tilaisuudessa käytiin alustusten lisäksi mielenkiintoista keskustelua hyvin laajalti oppimisanalytiikan mahdollisuuksista – oppimisdatan käyttö on vasta alullaan. Erilliset kommenttipuheenvuorot pitivät rehtori Jarmo Paloniemi ja pelialan opettaja Joona Tolonen. Toiminta oppimisanalytiikan hyödyntämisen edistämiseksi jatkuu varmasti. CSC ja Oulun yliopisto lupailivat uutta tapahtumaa asian äärellä, ja Avain-tutkijaryhmä jatkaa selvityksiään. Ennen sitä kannattaa vilkaista Euroopan Komission tutkijaryhmän raporttiin analytiikan käytöstä kasvatuksen ja koulutuksen hyväksi (2016): oppimisanalytiikan käytön hyödyistä ei ole vielä näyttöjä ja toisaalta analytiikkaa tutkiva kenttä on hyvin sirpaleinen ja arvot selkiyttämättä. Työtä siis tässä digiloikassa riittää!

EU:n raportti: https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/research-evidence-use-learning-analytics-implications-education-policy

Donald M. Norris and Linda L. Baer, Building Organizational Capacity for Analytics, EDUCAUSE, February 2013 https://net.educause.edu/ir/library/pdf/PUB9012.pdf

 

Lisää Oppimisen digiloikka -tilaisuuksista: http://www.oulu.fi/yliopisto/node/37707

 

Kirjoittajat

Helka-Liisa Hentilä on Oulun yliopiston koulutusrehtori.

Jouni Pursiainen on Oulun yliopiston LUMA-keskuksen johtaja, kemian professori, ja tutkii tällä hetkellä erityisesti lukion ainevalintojen merkitystä jatko-opintoihin ja laajemmalti myös yläkoulun jälkeisiä opintopolkuja.

Jarmo Rusanen on geoinformatiikan professori Oulun yliopistossa. Hän on oppimisanalytiikan osalta selvittänyt oppilaitoksiin hyväksyttyjen opiskelijoiden opintoaikaisia suorituksia ja alueellista sijoittumista ja niiden yhteyttä paikkatietoihin.

Hanni Muukkonen on kasvatuspsykologian professori Oulun yliopistossa ja hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti yhteisölliseen oppimiseen, teknologia-välitteiseen oppimiseen, tiedonluomiseen ja menetelmälliseen kehittämiseen.

Paula Vaskuri on suunnittelija Oulun yliopistossa ja opetusalan täydennyskoulutuksen ja kehittämisen sekä pedagogiikan, erityisesti digitaalisen oppimisen ja opetuksen asiantuntija.

 

Last updated: 5.6.2017

Add new comment