BCDC-tutkimusjohtajat HS:ssa ja STN-blogissa: Energiatalouden ja ilmastokysymysten tasapainoilua

 

BCDC Energian tutkimusjohtaja, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Svento purkaa ilmastomallinnuksen monimutkaista luonnetta Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston STN-blogissa.

”Ilmaston kaikkinaisten riippuvuuksien ymmärtäminen, ja niihin liittyvien takaisinkytkentöjen mallintaminen tekevät ilmastomalleista väistämättä erittäin kompleksisia. Keskeistä kaikille käytössä oleville malleille on, että ne osoittavat hiilidioksidipäästöjen ja hiilidioksidin keskimääräisen pitoisuuden kasvun nostavan maapallon keskilämpötilaa tulevaisuudessa”, kertoo Svento tuoreessa postauksessaan ”Ilmastokasinossa pelaamme uhkapeliä”.

Sventon mukaan taloustiedettä ja ilmastonmuutosta integroivien mallien – integroivien arviointimallien (Integrated Assesment Model, IAM) – keskeinen kysymys on, millaisia taloudellisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä voidaan pitkän ajanjakson kuluessa havaita. Mallien tuottamien tulosten tulkitsemiseen liittyy kuitenkin haasteita, kuten ajan arvottaminen. ”Taloustieteessä ajan arvottamisen ongelmaa lähestytään diskonttaamisen kautta”, Svento kertoo, mutta huomauttaa samalla, ettei tarjolla ole objektiivista tieteeseen perustuvaa tapaa määrätä ”oikea” diskonttotekijä.

BCDC-tutkimusjohtajan mukaan voidaan katsoa asioiden todennäköisyysjakaumia ja niiden tulkintoja, vaikka niihin liittyy nk. ”paksun hännän ongelma”, ja useat mallit ennustavatkin lämpötilan nousevan jopa kuuteen asteeseen 10—20 prosentin todennäköisyyksillä. ”Ilmastokasinossa pelaamme venäläistä rulettia! Omassa päätöksenteossa haemme kyllä turvatakuita tällaisille riskeille”, Svento kirjoittaa. Ilmaston lämpenemisen torjuntaan onkin panostettava kaikilla elämänalueilla.

Tutkimusjohtajan mukaan olennaisia maailman laajuisen ongelman ratkaisemisessa ovat taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva liiketoiminnan ja teknologian kehityksen vahvistaminen. ”Tuuli- ja aurinkovoima ovat jo tehneet niistä markkinaehtoisesti kilpailevia vaihtoehtoja. -- Uusien yhteisöllisten toimintatapojen kehittyminen älykkään teknologian verkottamana olisi myös mainio ratkaisu”, Svento listaa. Hänen mukaansa juuri näihin ratkaisuihin paneutuu myös BCDC Energia -hanke. ”Suomen rooli on toimia kehityksen edelläkävijänä ja tienavaajana”, Svento muistuttaa. STN-blogiin ->

Sähkönkulutuksen sopeuduttava tarjontaan

STN-blogin kysymyksiin viitataan myös Rauli Sventon ja BCDC Energian varajohtajan, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen professori Maria Kopsakangas-Savolaisen Vieraskynä-artikkelissa (HS 3.1.2018). ”Aurinko- ja tuulienergian saatavuus vaihtelee suuresti ja näiden lisääntyminen markkinoilla vaatii ajatustavan muutosta”, kirjoittavat BCDC Energian tutkimusjohtajat. ”Energian tarjonnasta tulee tuotantolähtöistä, mihin kysynnän on sopeuduttava.” Tutkimusjohtajien mukaan energiantuotannon ajoittaista vaihtelua voidaan pyrkiä tasoittamaan kahdella tavalla – luomalla joko niin kutsutut kapasiteettimarkkinat tai kysyntäjouston avulla. Joustavaan kulutuskäyttäytymiseen voidaan kannustaa taloudellisilla mekanismeilla sekä virtuaalivoimala-energiayhteisöillä.

Svento ja Kopsakangas-Savolainen pitävät älykkäitä verkkoratkaisuja ja koti­talouksien sähköjärjestelmiä sekä sähkön hinnoittelun ratkaisuja olennaisina taloudellisten ja yhteisöllisten kannustimien luomisessa. ”Dynaaminen sähkövero voisi olla tulevaisuudessa osa joustavuuteen kannustavaa politiikkaa”, energia-asiantuntijat summaavat. Vieraskynä-artikkeliin ->

 

Last updated: 12.1.2018

Add new comment