Hilbadis ságat

Hilpeitä heittoja

Sierge Rasmus
sámegiela studeanta ja Sámi kulturarkiivva bargi

Suomeksi

Ledjen čohkánan beavdegurrii veaigin. Goistejin mállása ja gulan “Áiggutgo sádduid [šattuid] biergobulláiguin?” Gulan jo mo bánit ruožadit, muhto moddjestan: “Já mo lei, oktii vel?” Eamit dat lei saláhta faluheamen.

Sámegiella lea máilmmi álkimus giella, jus dan lea ožžon eatnigiellan. Earáide dat soaitá dagahit smávva hástalusaid. Duo árat eamit oaččui báhpára bolesis, man mielde son galggai ođadit vuodjingoartta dihto áigemearis. Heađástuvvan nisu jearai beavdeguoras: “Ingo mun oaččo vuojadit [vuodjit] biillain?” Ledjen jo dadjamin ahte min dáhkádus ii buhtte dakkára, muhto dollen njálmmi.

Min bearaš lea guovttegielat nu, ahte ieš hálan davvisámegiela ja guoibmán lea eret Gaska-Suomas, muhto sutnje maid lea njommon mu giella buorre muddui. Deaivvadettiin ja vel go leimme muhtin áigge johtalan suomasteapmi orui lunddolaš, iihan olbmuin ábut hállat giela maid son ii ádde.

Mánná rievdadii dili ja gárttaime jurddašit ášši ođđasit. Deiven gullat dakkár balddonasságaid duo dá, ahte mánná ii oahpa vehádatgiela, jus dan gullá beare ovtta vánhemis, baicce dasa ferte leat nannosut doarjja. In váldde dasa beali, ahte makkár doarjja ja man olu, muhto dát lei dat diehtu mii nordadii munno johtui.

Oulus lea máŋgga eará Suoma gávpoga ektui buorre leahkit, go dáppe lea sámegielat beaivedikšu. Munnuide lei lunddolaš válljet dan. Mánáidgirjjit eai leat menddo olu, nuba dávjá gártá jorgalit suomagielat girjjiid sámegillii logadettiin. Goittotge dálá dilis stuorra oassi sámegielas jávká máná árggas dan maŋŋá go son álgá skuvlii. Dat livččii čuovvovaš lávki buoridit gávpogis ássi sápmelaččaid vejolašvuođaid doalahit iežaset giela ja kultuvrra.

Ruovttu giella mis lea jorran suomagielas suoma-sámegiellan. Oktageardánis beaivválaš áššit geardduhuvvojit mánáin dávjá nu máŋgii, ahte guoibmi maid jo diehtá ahte jus jearrá mánás “Leago nealgi?”, de farga boradit, dahje jus jearrá ahte “Manašeimmetgo X?” de farga lea vuolgga.

Gulul son maid lea duosttan sámástit ja vaikke vel gulange goas nu eahketmáidnasis dohko gullameahttumiid (“Gea! Skealbma [skuolfi] čohkká muoras, huhuu!), de mojohalan: ođđa sámegiela hálliiguin lea roahkkatvuohta geavahit giela, vaikke eai dan dievaslaččat hálddašivčče. Ja leathan dát smávva meattáhusat hilbadat gullat.

**************************************

Hilpeitä heittoja

Sierge Rasmus
saamen kielen opiskelija ja Saamelaisen kulttuuriarkiston työntekijä

Saamen kieli ei ole vaikea, mikäli sen sattuu saamaan äidinmaidossa.

Kaksikielisen perheen ilona on ollut vähemmistökielen tuleminen perheen yhteiseksi kieleksi, mutta kielikömmähdyksiltä ei voi välttyä.

Vaimo oli saanut kirjeen viranomaisilta, että hänen tulee uusia ajokortti tietyn ajan kuluessa. Hätääntynyt nainen kysyi ruokapöydän äärellä: ”Enkö minä saa uiskennella [ajaa] autolla?”

 

Last updated: 31.3.2016

Add new comment