Johtti sápmelačča viđát ruoktu: lonohallanstudeantan Saskatoonis

Jutaavan saamelaisen viides koti: vaihto-opiskelijana Saskatoonissa

Rosa-Máren Magga
Giellagasa bargi, sámiid kultuvrra studeanta

Suomeksi

Dego máŋgasiidda, nuorra eamiálbmot-warrior-idealista-vuoigŋa bohciidii munnjege mu vuosttas stuorra globála eamiálbmotdeaivvadeamis ON:as New Yorkas jagis 2013.

Beroštisgohten ain eanet ah’ eanet riikkaidgaskasaš eamiálbmotáššiin.

Ledjen juo áigá mearridan ohcat lonohallanstudeantan Kanádai, man eamiálbmogiid diliide ja máilbmái mun bessenge oahpásmuvvat čakčat 2014. Studerejin eamiálbmotoahpuid jahkebeali Saskatoonis, Saskatchewan universitehtas.

Okta čakča rabai mu čalmmiid ja rievdadii olles máilmmi. Dán áigodagas munnje, johtti sápmelažžii, šattai njealját dahje viđát ruoktu Kanáda Saskatonii.

Lean agibeaivve giitevaš, go bessen riggut dain oahpuin, vásáhusain ja olbmuiguin.

Mun in gazzan dušše akademalaš oahpu dán lonohallanáigodagas baicce bessen mu ođđa ustibiid bokte oahpásmuvvat sin beaivválaš eallimii, reserváhtaide ja sin máilmmeoainnuide.

Dieđusge Kanáda ja davviriikkaid dili ii sáhte njuolga veardádallat ja buohtastahttit daningo daid gaskkas gávdnojit olu erohusat, muhto gávnnahin ahte min gaskkas leat maid olu sullasašvuođat mo stáhtat láhttejit minguin ja makkár gulahallanváttisvuođat mis leat stáhtaid njunnošiiguin.

Bessen vásihit olu, oahppat olbmuin ja mađi eanet dovddiidišgohten Kanáda ja Saskatoon, dađi eanet ohppen ja áddejin eamiálbmogiid eallindili ja álgen oaidnit maid iešvuođaid, mat leat oahppásat min sámeservodagasge.

Mátki čájehii munnje oalle jođánit maiddái mu ođđa ruoktogávpoga ja gaskaboddasaš ruoktoriikka sevdnjes beali. Ja dat bealli - lea hui seavdnjat ja moraslaš.

Kanáda lea olu beaggán riikkaidgaskasaš mediain maŋimuš áiggiid. Stuorra wake up call Kanádai ja riikkaidgaskasaččat lea eamiálbmotnuoraid lassánan iešsoardimat unna reserváhtain ja servodagain erenomážit Davvi-Kanádas.

Mannan vahkuin leat gullon morašságat earret eará Attawapiskat –reserváhtas, gos reserváhta oaivámuš ja ráđđi leat gártan ásahit heahtedili.

Sivvan lea dat ahte maŋimuš čieža mánu áigge 100 nuora leat geahččalan goddit iežaset, njukčamánus almmuhuvvojedje 28 geahččaleami ja vearrámus logut bohtet dás: cuoŋománu beallemuttus ovtta ija áigge 11 nuora geahččaledje rádjat iežaset. Dát logut leat čoggon dušše ovtta unna 1500 ássi servožis.

Bálkkašuvvon ja beakkán Métis novelista ja oanehis muitalusaid čálli, Joseph Boyden, Torontos eret, čálii gieskat govvádusa Attawapiskat dili birra ja mo sosiála váttisvuođat leat čatnon buolvvaid rasttildeaddji traumai, man ásodatskuvllat leat dagahan eamiálbmotservodagaide miehtá Kanáda.

Dehálamos ášši maid Boydenge deattuha lea, ahte dákkár stuorra sosiála fenomenat ja váttisvuođat eai leat dáid olbmuid iežaset sivva.

Dáid guovlluin dávjá váilot dearvvasvuođabálvalusat (fysalaš ja psyhkalaš dikšu), skuvllat ja eallinvejolašvuođat. Dát lea dego njuolgga ávžžuhus eiseválddiin guovllu olbmuide: fárrejehket eret boaittobealguovlluin máttás gávpogiidda.

Guovlopolitihkás eai dávjá váldde vuhtii olbmuid, geaid máttut leat duháhiid jagiid ásahan eatnamiid, mat gávpotperspektiivvas gohčoduvvojit boaittobealguovlun. Seammalágan jurddašanmáilbmi stáhtaid beales orošii gávdnomin miehtá davviguovlluid.

Nubbi fuomášuhtti ášši, mii lea olu beaggán viimmat maid mainstream-mediain dáid maŋimuš jagiin, leat jávkan ja goddon eamiálbmotnissonat. Kanádas leat badjelaš 1200 eamiálbmot nieidda, eatni, oappá, muoŧá, goaski, siesá, áhku, áhkuba – nissonolbmo – geat leat jávkan dahje gávdnon goddon jagiid 1980 ja 2012 gaskkas. Dárkilis logut molsašuddet RCMP dutkamuša 1017 ja servodataktivisttaid badjelaš 4000 nissona gaskkas. 

Dárkilis loguid váilun čájeha bures dan berošmeahttunvuođa, mii eiseválddiin lea eamiálbmogiid guovdu.  Dávjá dáid nissoniid ja sin bearrašiid eai gudnejahte dange meare, ahte eiseválddit ohcagoađášedje ja čielggadivčče mii nissoniidda lea geavvan.

Losimus dát lea dieđusge bearrašiidda, sogaide ja servožiide, mat manahit iežaset lagaš olbmuid.

Ođđa stáhtaministtar Justin Trudeau lea mielddisbuktán ođđa eamiálbmotmiehtemielalaš ráđđehusa ja oktan ráđđehusa ulbmilin leage dutkagoahtit sivaid eamiálbmotnissoniid jávkamiidda ja goddimiidda. Trudeau hálida dán riikkaviidosaš dutkamuša lassin hukset maid “nation-to-nation” -gaskavuođa stáhta ja eamiálbmogiid gaskii.

Dát lea dieđus okta stuorra lávki ovddosguvlui dásseárvvu ja eamiálbmogiid rivttiid buorideapmái, muhto duohtavuohta lea, ahte nu gohčoduvvon soabadallama (reconciliation) sadjái eamiálbmogat dárbbašit dekolonisašuvnna.

Ná lohká earret eará Anishinaabe komihkar ja čálli Ryan McMahon CBC radiojearahallamis ja su iežas “Red man laughing” -podcast prográmmain (maid ávžžuhan guldalit!). McMahon dadjá, ahte ságastallamat vudjot menddo dávjá buorrevuhtii ja áddehallamii dan sadjái, ahte njuolggo gažaldagat eatnamiin, suverenitehtas ja soahpamušaid duohtandahkamis jerrojuvvošedje.

Su mielas duohta soabadallan (reconciliation) gáibida kanádalaččain sirdášumi empatiija ja soahpamušaid dovddasteami sadjái viggamuššii olahit systemáhtalaš nuppástusa.

Go ledjen máhccan Kanádas, munnje fállui mielahis buorre vejolašvuohta ja bargu diimmá juovlamánus.

Beasašin oahpahit ja juohkit mu dieđu ja vásáhusaid eamiálbmogiid iešguđetlágan diliin ja hástalusain Sámi ja Kanáda konteavsttain Giellagasa oahpaheaddjin. Juste daid fáttáid birra, main mun ieš beroštan ja masa mus lea áŋggáštus (passion). Ja juste mu ráhkis Sámi ja nuppi mielalaš ruoktoriikka, Kanáda, diliin.

Illudin. Mun, studeanta, oahpaheamen eará studeanttaid fáttá masa liikon.

Mielahis stuorra lávki munnje ovttaskas olmmožin, muhto unna lávkkáš olles servodahkii, jurddašin. Ulbmilin lei dušše, ahte vare ovttage oahppi jurddašeapmi veháš rievddašii nu, ahte son áddegoađášii manin eamiálbmogiid dilli lea nu hástaleaddji miehtá máilmmi.

Giellagasa kurssa doallan lei dieđus hástaleaddji nuorra logaldallái, geasa dát lei vuosttas universitehtakursa.

Logaldalli ii álot máhttán seaivut alla dási eamiálbmotdutkanmáilmmis lahka oahppiid dási ja dárbbuid. Danin oruige gaskkohagaid, ahte logaldalli ja oahppit eai riekta gulahallan.

Gudneáŋgiris logaldalli movttáskii, go maŋimuš logaldallama ságastallamis okta oahppi logai: “...gal mun fuobmán, ahte dihto áššiid oaidná dál binnáš eará oaidninguovllus ja ádde eamiálbmogiid dili dál veháš buorebut”.

Máilbmi buoriduvvo unna lávkkážiiguin ja mun lean válljen hállat min rivttiid, kultuvrraid ja eallindiliid buorideami beales.

*****************************************************************

Jutaavan saamelaisen viides koti: vaihto-opiskelijana Saskatoonissa

Rosa-Máren Magga
Giellagaksen työntekijä & saamelaisen kulttuurin opiskelija

Kiinnostuin alkuperäiskansa-asioista enenevissä määrin osallistuessani ensimmäistä kertaa YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin vuonna 2013. Jo sitä ennen olin päättänyt hakea vaihtoon Kanadaan.

Kanadan alkuperäiskansojen tilanteeseen pääsinkin tutustumaan syksyllä 2014, jolloin opiskelin alkuperäiskansaopintoja Saskatchewanin yliopistossa Saskatoonissa.

Tuo syksy avasi silmäni ja mullisti maailmani. Tuona aikana Saskatoonista tuli minulle, jutaavalle saamelaiselle, neljäs tai viides koti.

Pääsin akateemisen tiedon lisäksi oppimaan myös perinteistä tietoa paikallisilta ja uusien ystävieni kautta.

Kanadaa ja pohjoismaita ei pysty suoraan vertailemaan, koska niistä löytyy paljon eroavaisuuksia, mutta aika pian huomasin, että meitä yhdistää se, miten valtiot ottavat huomioon alkuperäiskansat päätöksenteossa.

Syksyn aikana tutustuin melko nopeasti myös Kanadan pimeään puoleen: viime aikoina Kanada on noussut uutisotsikkoihin pienten reservaattien nuorten itsemurhien vuoksi.

Nämä yhteisöt Pohjois-Kanadassa ovat hätätilassa. Palkittu novellisti Jospeh Boyden, joka itse on Métis, näkee yhteyden nykyaikaisten sosiaalisten ongelmien ja sukupolvien ylittävän trauman välillä.

Boydenin mukaan asuntolakoulujen jättämä trauma elää yhä alkuperäiskansojen parissa.

Pohjoisten pienistä yhteisöistä puuttuvat hyvin useasti tarpeelliset terveydenhuoltopalvelut ja koulut – toisin sanoen mahdollisuudet elää. Tämä vaikuttaisikin olevan suora viesti viranomaisilta paikallisille: elämisen mahdollisuudet löytyvät pelkästään etelän kaupungeista.

Aluepolitiikassa ei oteta huomioon ihmisiä, joiden suvut ja esivanhemmat ovat tuhansia ja taas tuhansia vuosia asuttaneet alueita, joita kaupunkiperspektiivistä kutsutaan syrjäseuduksi. Samanlaiseen ajatusmaailmaan törmää muuallakin ympäri Arktisen aluetta.

Toinen järkyttävä asia, mikä viime aikoina on vihdoin saanut mediatilaa myös mainstream-mediassa, ovat kadonneet ja murhatut alkuperäiskansanaiset (missing and murdered indigenous women) Kanadassa.

On laskettu, että vuosien 1980 ja 2012 välillä yli 1200 alkuperäiskansanaista on löydetty murhattuna tai on edelleen kateissa ja heidän kohtaloistaan ei tiedetä mitään. Tarkat luvut vaihtelevat RCMP:n virallisen luvun 1017 ja yhteisöaktiivien 4000 välillä.

Tarkkojen lukujen puuttuminen osoittaa sitä välinpitämättömyyttä, jota alkuperäiskansoja – varsinkin naisia - kohtaan vallitsee.

Kanadan uusi pääministeri on tuonut mukanaan uuden alkuperäiskansamyötämielisen hallituksen, jonka yhtenä tavoitteena on vihdoin aloittaa tutkinta näiden naisten kohtaloista. Trudeau haluaa rakentaa myös kansallisen nation-to-nation -yhteyden alkuperäiskansojen ja valtion välille.

Tämä on tietenkin iso askel lähemmäs tasa-arvon ja alkuperäiskansojen oikeuksien parantamista, mutta niin kutsutan sovinnonteko (reconciliation) sijaan alkuperäiskansat tarvitsevat dekolonisaatiota.

Näin sanoo muun muassa Anishinaabe-koomikko ja kirjailija Ryan McMahon. Hänen mielestään todellinen sovinnonteko vaatii kanadalaisilta siirtymistä empatiasta ja sopimusten tunnustamisesta systemaattisen muutoksen saavuttamisen tavoitteluun.

Palatessani Kanadasta minulle tarjottiin todella mielenkiintoista työtä viime joulukuussa. Pääsisin jakamaan oppimaani tietoa ja kokemuksia alkuperäiskansojen tilanteista ja haasteista Saamenmaan ja Kanadan konteksteissa Giellagaksen kurssin opettajana.

Iloitsin. Mielettömän suuri askel minulle, mutta pieni koko yhteiskunnalle, ajattelin. Tavoitteenani oli, että kunhan edes yhden oppilaan ymmärrys alkuperäiskansoista laajentuisi ja hän ymmärtäisi miksi alkuperäiskansojen tilanteet ovat niin vaikeita.

Nuorelle luennoitsijalle ensimmäisen yliopistokurssin opettaminen oli tietenkin haastavaa ja luennoitsija ei aina osannut laskeutua alkuperäiskansatutkimuksen korkealentoisesta maailmasta lähelle oppilaiden tasoa ja tarpeita.

Siksi tuntuikin välillä, että puhu ja yleisö eivät aina kohdanneet.

Kunnianhimoinen luennoitsija ilahtui, kun viimeisen luennon keskusteluissa tuli ilmi, että ainakin yhden oppilaan tietämys oli kasvanut kurssin aikana ja alkuperäiskansojen vaikeat elinolot olivat nyt paremmin ymmärrettävissä.

Maailmaa parannetaan pienin askelin ja olen valinnut puhua oikeuksiemme, kulttuuriemme ja elinolojen parantamisen puolesta.

Last updated: 27.4.2016

Add new comment