Čuolddavuoddagiid suollemasvuođat

Kuviopaulojen salaisuudet

Sigga-Marja Magga
duodjedutki, universitehtaoahpaheaddji

Suomeksi

Dál lea fas dakkár  áigi jagis, go mun láven čohkkedit vulos duddjot, dan háve vuoddagiid. Mun čuolddán, jos háliidan girjevuoddagiid ja njuikkun, jos dárbbašan njuolggovuoddagiid.

Dás mun áiggun geahččat vuoddaga vehá lagabui. Maid dat muitala sápmelaččaid birra?

Vuoddagat leat sámi gárvodeamis okta deháleamos ja boarráseamos oasit. Mo muđui livčče olbmot sáhttán nuvttohiid geavahit?

Vuoddaga juohke oasis lea namuhuvvon. Vuotta garccastuvvo ruvdduin nuvttoha fárfui, gavlii. Ruvdu sáhttá leat bonjaldat dahje čuoččaláiggiiguin šnjirrehuvvon. Vuoddaga nuppi geažis lea čuldojuvvon, njuikkohuvvon dahje šnjirrehuvvon bárggeš ja dan geažis diehppi.

Jos vuotta lea bargovuotta, dalle gal ii leat diehppi. Diehppi čoaggá muohttaga, mii sáhttá rahpat giesastaga, nullosit.

Govva 1: Vuoddagat / kengänpauloja
 

Sámiid čuolddabáttit gullet nuortamearasuopmelaš kulturguvlui, gos iešguđet guovlluin leat iežaslágan mállet ja girjjit.

Lea dieđus, ahte jo 1600-logus sápmelaččat leat čuoldán báttiid. Das dieđušge sáhttá árvidit, ahte čuoldindáidu lea vel boarráseabbo, leathan njuikumatge gávdnon jo čuđiid jagiid ovdal.

Muhtumat lohket maid, ahte čuoldagirjjit, hearvvat,  leat olu boarráseappot go ieš čuoldinteknihkka, daningo girjjit vuođđuduvvet dološ ornamentihkkii. Ornamentihkka lea hervenvuohki mii lea jo goasii seamma boaris go olmmoš ieš.

Dološ olbmot eai herven dušše čábbodaga dihte. Hervemis lei álo geavatlaš bealli ja dihto duodjeoasit duddjojuvvojedje earenomáš dárkilit.

Ovdamearkka dihte oasit, mat opmot geavahusas dego holberavddat, soadjegeažit ja ozat, galgá juoga ládje nannet jogo sierra ávdnasiin dahje duddjonteknihkain dego buddestemiin. Nannemat eai čihkkojuvvo, baicce geavahuvvojit hervema oassin.

Sámebáttiid dego vuoddagiid, searrobáttiid ja boahkániid čielga ravddain lea seammalágan ulbmil: nannet ja suddjet bátti girjji. Leahan duojár bidjan olu návccaid čuoldimii, go minstarat sáhttet leat duođaid váddásat ja mohkkát.

Dávleboahkánis, gos girjjit leat čuldojuvvon niissaiguin, leat ravddat aivve sierra oasit. Das ravddat leat gorrojuvvon gitta gaskaoassái. Seammás go ravda lea čáppat, dat eastá girjji oapmumis liiggás jođánit. Boagánravddaid sáhttá vaikko duogŋat dahje molsut jos lea dárbu.

 

Govva 2: Eanodaga dievdoolbmo vuoddagat maid Jovnnas Jovnna Elle lea čuoldan / Enontekiön miesten paulat, tekijä Lea Magga

 

Duddjon ja herven lei árgabeaivválaš doaibmá, muhto duddjoma ja hervema bokte olmmoš maid govvidii dan máilmmi gos son elii.

Go ná jurddaša, šaddá duddjomii geavatlaš beali lassin vuoiŋŋalaš bealli. Vuoddagiid girjjit, ornamentihkka, ii leat beare hearva, muhto maid vuohki gulahallat. Ornamentihkka lea sisttisdoallan olu mearkkašumiid maid mii eat šat dieđe, muhto muhtin muddui sáhttá mearkkašumiid guorahallat vaikko dan bokte, mo dolin sápmelaččat oidne máilmmi.

Dološ eallimis olbmuid árgabeaivi ja bassi manne giehtalagaid ja dievasmahtte nubbi nuppi. Bassi lei olbmuid árgabeaivválaš eallimis lunddolaš oassi, muhto dan galggai vuollegaččat gudnejahttit nu ahte eallin bisui dássedeattus.

Jurddašmis, mo čuolddavuoddagat leat gissojuvvon gálssotnjálmmi vuollái. Dat eai oidno, muhto mii diehtit ahte doppe dat leat, njálmmi ja bárggežiid vuolde. Seamma ládje vuoddaga ravddat leat dego árgabeaivvit mat birastahttet basi, girjjiid. Dat addet eallimii dan earenomáš sisdoalu.

Girjjiin sáhttá lohkat maid sohkabeali. Das vuollin lea govva girjevuoddagiin, maid lean muhtumin čuoldán. Vulobealde lea Eanodaga nissonolbmo vuotta ja dan bajábealde dievdduid vuotta. Govčča mat dál dievdovuoddagiid miehtut nu ahte oainnát girjjis dušše lahki. Maid oainnát?

Govva 3: Vulobealde lea Eanodaga nissonolbmo vuotta ja dan bajábealde dievdduid vuotta / Ylemmät Enontekiön miesten paulat, alapuolella naisten paulat
 

Go govččat dievdovuoddagiid girjji miehtut, oainnát mo girji šaddá nissonolbmo girjin. Nisson- ja dievdovuoddagiid girjjit leat earáláganat, muhto dat gullet oktii ja dievasmahttet nubbi nuppi.

Dievdduid girji šaddá dábálaččat X ja O hámiin, dikkeliiguin ja ovlláiguin. Nissoniid girji lea dego V -bustáva, mii čuožžu maid vulosoivviid, vai minsttarláiggit eai šattá liiggás guhkit eaige dalle darván gosage. Deanuleagi nissonvuoddagiin lea alit mohkohas, mii lunddolaččat govvida Deanu, dan guovllu eallima silbasuona.

Vuoddagiid vuoiŋŋalaš beallái gullet maid diiddat mat gusket čuoldima ja vuoddagiid geavaheami.

Ivnniid galgá stellet dárkilit iige dihto ivnniid galgga bidjat bálddalagaid, goit liiggás olu. Fiskat ja ruoná leat dakkárat, alit ja ruoná maiddái.

Jos heajut giessá, nu ahte suoinnit oidnojit badjel ruodjasa, lábbát čuovvolit. Jos nieidda bárggeš nullosa, son gal vávjjahallá, seamma geavvá maid bártniide.

Jos bárggežii šaddá čuolbma, dat diehtá muđui heajos lihku. Vuoddagiid galgá álo giessat olggosguvlui, dušše jámehiid vuoddagiid gisset sisaguvlui.

Nugo dál oinniimet, vuottagirjjiid mearkkašumit leat sihke geavatlaččat ja symbolalaččat.

Čuoldin lea oalle áddjás duddjonvuohki, muhto dan bokte mii sáhttit oahppat olu dakkár árbevirolaš dieđu, man mii leat jo veháš vajálduhttán, muhto man mii galggašeimmet atnit árvvus.

Dat čatná min vássán áigái ja máttarvánhemiid suollemasvuođat gulul rahpasit midjiide jos mii beare nagodit ráfot – ja čuoldit.

**********************************

Kuviopaulojen salaisuudet

Sigga-Marja Magga
saamelaisen käsityön tutkija, yliopisto-opettaja

On taas se aika vuodesta, jolloin tapanani on aloittaa jokin käsityö. Tällä kertaa aion kutoa pauloja.

Saamen kielessä on pirtanauhatekniikoille tai kuten meilläpäin on tapana sanoa, tiuhtanauhatekniikoille, omat nimityksensä sen mukaan tehdäänkö poimintakuviollista vai ”suoraa” nauhaa. Nyt aion tutkia tarkemmin kengänpauloja ja niihin liittyviä asioita.

Kengänpaulat ovat saamelaisten pukimista sieltä tärkeimmästä ja vanhimmasta päästä. Miten muuten ihmiset olisivat voineet käyttää nutukkaita, karvakenkiä?

Paulojen jokainen osa on nimetty. Koska pauloja on käytetty myös suomalaisessa pukeutumiskulttuurissa, löytyy näille osille helposti suomenkieliset vastineet.

Paulat ovat kiinni kengässä rahnikolla, joka voi olla punottu nyöri tai loimilangasta palmikoitu jatke. Paulan toisessa päässä on kudottu tai sormeiltu parkinen, jonka päässä on tupsu.

Arki- ja työkäytössä olevissa pauloissa ei tosin ole tupsua, koska tupsu kerää lunta ja saattaa avata paulat.

Saamelaisten tiuhtanauhat kuuluvat itämerensuomalaiseen kulttuuripiiriin, jossa joka alueella on omat mallinsa.

Saamelaisten tiedetään kutoneen nauhoja jo 1600-luvulla, mistä voidaan päätellä, että kudontataito on vielä vanhempaa. Onhan tiuhtojakin löydetty jo satoja vuosia aikaisemmin.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan nauhojen kuviot ovat kudontatekniikkaakin vanhemmat, koska kuviot perustuvat ikivanhaan ornamentiikkaan.

Entisajan ihmiset eivät koristelleet käsitöitä pelkästään kauneuden vuoksi. Koristelussa oli aina käytännöllinen tarkoitus ja joitakin käsityön eli duodjin osia tehtiin erityisen huolellisesti.

Muun muassa helmojen päärmeet, hihojen suut ja kaulusten reunat kuluvat käytössä, minkä vuoksi niitä täytyy jollakin tavalla vahvistaa. Vahvistuksia ei piilotella, vaan ne ovat osa koristelua.

Nauhojen, kuten paulojen, komsionauhojen ja lankavöiden reunoilla on sama tarkoitus: vahvistaa ja suojata nauhan kuviota. Kutojahan on nähnyt poimintakuvioiden eteen paljon vaivaa, koska kuviot voivat olla todella vaikeita ja monimutkaisia.

Niisivyössä, jossa kuviot on poimittu erillisten niisien avulla, reunat on tehty ihan erillisestä kappaleesta, jotka ommellaan keskiosaan kiinni. Kauneuden lisäksi reuna estää siis kuviota kulumasta. Vyön reunaosat voi myös tarvittaessa paikata tai vaihtaa.

Käsityön tekeminen ja koristelu olivat arkista puuhaa, silti niiden kautta ihminen myös kuvasi maailmaa, jossa hän eli.

Kun näin ajatellaan, käsityöntekemiseen sisältyy käytännöllisyyden lisäksi hengellinen puoli. Paulojen ornamentiikka ei ole vain korea koriste, vaan se liittyy myös vuorovaikutukseen.

Ornamentiikan merkitykset ovat meiltä osin jo kadonneet, mutta niitä voi jonkin verran ”kuorata” vaikkapa saamelaisten maailmankuvan kautta.

Entisaikaan ihmisten arki ja pyhä kulkivat rintarinnan ja täydensivät toinen toisiaan. Pyhä oli ihmisten elämässä luonnollinen osa, muta sitä piti nöyrästi kunnioittaa, jotta elämä pysyy tasapainossa.

Ajatellaanpa vaikka poimintakuvioisia pauloja, jotka kääritään säpäkkeen tai kuten meilläpäin sanotaan, säpikkään suun alle. Paulat eivät näy, mutta jokainen tietää, että siellä ne ovat, säpikkään suun ja parkisen alla. Samalla tavalla paulojen reunaosat edustavat arkipäivää, joka ympäröi pyhyyttä, mikä taas antaa elämälle aivan erityisen sisällön.

Kuviosta voi lukea myös sukupuolen. Katsopas kuvaa, jossa on kaksi paulaa allekkain. Ylimpänä on Enontekiön alueen miesten paulat ja alempana naisten. Peitä miesten paulat pitkittäin kuvion puolesta välistä. Mitä näet?

Kun peität miesten paulojen kuvion, näet, miten kuviosta tuleekin naisten paulojen kuvio. Miesten ja naisten paulojen kuviot ovat erilaisia, mutta ne kuuluvat yhteen ja täydentävät toisiaan.

Miesten kuviot muodostuvat X ja O - kuvioista, naisten kuviot V – kuviosta, joka on vuorotellen ylösalaisin. Näin kuvioiden lankajuoksut eivät käy liian pitkiksi ja tartu johonkin.

Tenon mallisissa naisten pauloissa keskellä kulkee Teno-joki, joka on sen alueen elämän hopeasuoni.

Paulojen hengelliseen puoleen kuuluvat myös uskomukset, joita paulojen kutomiseen ja käyttöön liittyy.

Värejä ei pidä sekoittaa miten sattuu, eikä kaikkia värejä voi laittaa liian paljon vierekkäin. Keltainen ja vihreä sekä vihreä ja sininen ovat tällaisia.

Jos pauloittaa huonosti ja paula aukeaa tietää se vaikeuksia sulhas- ja morsianmarkkinoilla. Jos parkiseen tulee solmu, tietää se muutoin huonoa onnea.

Paulat pitää kietoa eli pauloittaa aina ulospäin, koska vain vainajille kiedotaan paulat sisäänpäin.

Kuten tässä kävi ilmi, paulojen kuviointien merkitykset ovat sekä käytännöllisiä että symbolisia.

Paulankudonta on melko aikaa vievää, mutta se opettaa meille paljon sellaista perinteistä tietoa, jota olemme jo unohtaneet.

Kutominen sitoo meidät entisajan maailmaan ja esivanhempiemme salaisuudet avautuvat pikkuhiljaa, jos vain maltamme hiljentyä – ja kutoa.  

 

Last updated: 28.9.2017

Comments

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Minulle oli uutta tietoa tuo, miten miesten ja naisten paulat ovat toistensa pari. Kiinnostavaa. Kolttamiehillä on ymmärtääkseni paljon XO-pauloja, mutta naisten kuviopauloista en tunne kuin sellaisen, jossa kulkee pullapiton näköinen pallokuvio keskellä. Varmaan meiltäkin löytyy tuollaisia paulapareja.

Kiitos! Varmaan koltiltakin löytyy tällaisia pauloja. Koltilla on myös sormeiltuja eli monilankaisia palmikoituja pauloja. Samanlaisia sormeilutekniikalla valmistettuja pauloja on myös eteläsaamelaisilla. Ilmeisesti nämä tekniikat edeltävät tiuhtakudontaa, jolloin voi olettaa, että ne ovat vieläkin vanhenpaa mallia kuin kudotut paulat.

I have great piece of informative information for you as there is the place where you will get the paypal money adder which will let you to add the huge amount of money in your paypal account and getting these money will let you to become rich overnight.You can use these money any where you want.

Such a great advertisement to the edge of the microsoft edge  and the set search engine.

To make the change in the setting of the window that would be  the change the default search engine in microsoft edge tutorial and you may get the method to change the default search engine in microsoft edge and have new updated default search engine.

Add new comment