University of Oulu, 2016

NOT FOR TEACHER: Historian opiskelijoiden työllistyminen opetusalan ulkopuolelle

Digitaaliset ihmistieteet 2018

Historiaa arktisella asenteella -blogin valloittavat keväällä 2018 Digitaaliset ihmistieteet -kurssin opiskelijat. Blogisarja on syntynyt Some- ja verkkotutkimuksen työpajassa.

 

Timi Kärki & Outi Niemi

 

Ai sä opiskelet historiaa, susta tulee varmaan opettaja?

Kysymys, jonka luultavasti jokainen historian opiskelija kuulee jossain välissä opiskeluitaan. Ei, minusta ei tule opettajaa. Itseasiassa suurimmasta osasta ei tule.

Perinteisesti historian opiskelijat nähdään tulevina historian ja yhteiskuntaopin opettajina tai historian tutkijoina. Kaikille kutsumusammatteina tunnetut opettajan tai tutkijan urat eivät kuitenkaan tunnu omalta polulta työelämään. Historian opiskelu rakentaa opiskelijalleen laajan yleissivistyksen ja tarjoaa valmiuksia niin lähdekriittiseen lukemiseen kuin luovaan, rikkaaseen kirjoittamiseenkin. Millaisiin tehtäviin valmistuneet ovatkaan päätyneet? Tulos oli mielestämme yllättävä.

Lähde: töissä.fi

 

Yleisimmät alat ja ennakkoluulot

Historian alalla erottuu kolme opetusalan ulkopuolista, valmistuneita runsaasti työllistävää alaa: viestintä ja media, arkistoala sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintoala. Millaisia nämä alat sitten ovat?

Haastattelimme kahta näille aloille työllistynyttä: Anu Mutasta, Siun soten (Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä) asianhallintasuunnittelijaa, ja Jussi Autiota, peliteollisuuden asiantuntijaa.

Viestintä ja media

Lähes joka kymmenes historian opiskelija työllistyy viestinnän ja median aloille. Työnkuvaksi voivat siis muodostua esimerkiksi toimittajan työt. Historia voidaan nähdä tähän liki optimaalisena pohjakoulutuksena – onhan kyseessä yleissivistävä koulutusala, jossa juuri kirjoittaminen ja tiedonhaku kehittyvät jatkuvasti. Oulun yliopistossa opintoja on mahdollista täydentää esimerkiksi viestinnän ja informaatiotutkimuksen sivuaineilla. Kumpikin meistä janoaa juuri viestinnän tai median työpaikkoja. Vaikka alalle on vaikea työllistyä, näemme alalla paljon kiinnostavaa ja lukuisia uramahdollisuuksia.

Arkistoala

Oulussa, kuten myös Joensuussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, historian pääaineopiskelijoille on tarjolla myös arkistoalan suuntautumisvaihtoehto. Oulun yliopistossa opintoihin valitaan kaksivaiheisella, muun muassa opintomenestystä ja henkilökohtaista motivaatiota painottavalla valintaprosessilla joka toinen vuosi kuusi opiskelijaa. 120 opintopisteen laajuinen, maisteritasoinen ylempi korkeakoulututkinto tarjoaa valmiudet työllistyä johto- ja asiantuntijatehtäviin laajalla arkistoalan kentällä.

Anu Mutanen päätyi arkistoalalle harjoittelujen kautta:

Tulin opintoihin kuuluvaan harjoitteluun [Pohjois-Karjalan] keskussairaalalle. Harjoittelun jälkeen järjestin pari vuotta osa-aikaisesti keskussairaalan teknisen toimen arkistoa, minkä jälkeen minut pyydettiin johdon sihteerin sijaiseksi keskussairaalan hallintoon vuoden 2012 alusta.

Suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät

Suunnittelu- ja kehitystyö sisältää esimerkiksi uusien palveluiden ja kehitystoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista. Työnkuva voi vaihdella työpaikoissa runsaasti, eikä alalla ole varsinaista muottia, jonka mukaan työntekijät toimivat. Hallintoala rinnastetaan usein arkistoalaan, sillä useat arkistoalan koulutuksen saaneet päätyvät organisaatioiden hallintotehtäviin esimerkiksi asianhallintapäällikön, -suunnittelijan tai -sihteerin työkuvan muodossa. Hallintoala kuitenkin työllistää historian pohjakoulutuksen saaneita laajasti myös muihin eri organisaatioihin, kuten koulujen rehtoreiksi.

Jussi Autio kokee historian opiskelun olleen hyödyllistä nykyisessä ammatissaan:

Historian opiskelu kun auttaa erottamaan syy-seuraussuhteita ja oleellisen informaation epäoleellisesta. Laaja yleissivistys (sekä sen pohjalta yhteistyökumppaneiden valinta), ja kulttuurien/tapojen osaaminen.

Aution polku pelialan ammattilaiseksi ei ole ollut tyypillisen haku-haastattelu -kaavan mukainen:

Tiesin, että haluan koittaa siipiäni pelialalla. Hakeuduin historian opiskelijaksi juuri sen vuoksi, että voin valita sivuaineita vapaasti, mahdollisuus opiskella aiheita joista tuottaa pelejä. -- mahdollisuus päätyä historian opettajaksi tuntui mahtavalta vaihtoehdolta sekin.

Historian opiskeluun liittyviä ennakkoluuloja?

Entä ovatko epätyypillisillä aloilla työskentelevät kohdanneet työurallaan historian opiskeluun liittyviä ennakkoluuloja?

Anu Mutanen:

Historian opiskeluun liittyviä ennakkoluuloja en ole niinkään kohdannut.

Jussi Autio:

Historiaan liittyviä ennakkoluuloja olen kohdannut lähinnä humanisteilta ja ehkä häviävän vähän lehtien palstoilla. Toki peliala nyt on muutenki aika tyypillinen ala humanisteille ja historian opiskelijoille, että ehkä jollain toisella alalla ennakkoluuloja ois enemmän. Humanistit ovat kuitenkin siinä mielessä onnellisessa asemassa, että humanistisella koulutuksella voi tulla mitä vain. Kaikki riippuu sivuaineista ja omasta kiinnostuksesta.

 

Last updated: 10.4.2018

Add new comment