OpinTorilla jaettiin digipeda­kokemuksia

Oulun yliopistossa järjestettiin torstaina 17.5. OpinTori-tapahtuma, jonka teemana oli jokapäiväinen digipedamme. OpinTori-tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen korkeakoulupedagogiikasta kiinnostuneet keskustelemaan ja jakamaan hyviä opetuksen käytänteitä.

OpinTori järjestettiin jo 11. kerran. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna sata henkilöä Oulun yliopistosta ja Oulun ammattikorkeakoulusta. Tärkeää on vuorovaikutus, kollegoiden tapaaminen ja uusien ideoiden ja näkökulmien saaminen. Pääpuhujana kuultiin innostavaa ja innostunutta Matleena Laaksoa, jonka puheenvuoro sai ajatukset sinkoilemaan moneen ei suuntaan. Matleenan esityksessä oli hienosti nivottu yhteen tämänhetkiset pedagogiset askelmerkit. Matleena toi esityksessään myös valtavan kirjon erilaisia opetuksen digiaktivointimenetelmiä, joilla opetusta saa toiminnallisempaan ja opiskelijakeskeisempään suuntaan. OpinTori-päivän aikana kuultiin myös mielenkiintoisia yliopistopedagogiikan opiskelijoiden hyviä opetuksen käytänteitä postereiden, Pecha Kucha -esitysten, pyöreän pöydän keskustelujen muodossa. Pääsimme Jennin kanssa osaksi OpinTorin järjestelytiimiä ja hän osallistui ensimmäistä kertaa tapahtumaan.

- Mikä ihmeen OpinTori? – ensimmäinen ajatukseni, kun kuulin tulevasta tapahtumasta, joka järjestettäisiin Oulun yliopiston Saalastin salissa 17.5.2018. Sain tehtäväkseni luoda uudet OpinTori -nettisivut ja lueskellessani tulevaa ohjelmaa, pääni löi tyhjää. Pecha Kuchaa, eläviä postereita, pyöreän pöydän keskustelua, digipedademoja, videokioski... Mikä tämä tapahtuma oikein on? Ohjelma herätti mielenkiintoni välittömästi – onnekseni pääsin näkemään ja kokemaan tapahtuman!

Päivä starttasi siten, että jaoimme 30 ensimmäiselle OpinToriin tulijalle ämpärin, joka sisälsi pedagogista tukea eli esimerkiksi pedagogisen vihkosen, kuulakärkikynän, tarroja, muistitikun ja juomapullon. Ämpärit menivät kaupaksi kuin kuumille kiville ensimmäisen vartin aikana, ja Saalastin sali alkoi täyttyä kahvittelevista ja pianomusiikkia kuuntelevista ihmisistä. Hyvä alku siis päivälle.

Tiina kertoi, että on reilun kymmenen vuoden ajan seurannut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.

- Merkittävin muutos on ollut se, että digipedateknologioita ja vaihtoehtoja on tullut jatkuvasti lisää ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. Opettajasta saattaa tuntua, että pitäisi ottaa teknologia haltuun ja melkein yhtä tärkeää olisi osata luopua siitä – ja ottaa taas tilalle uusi. Samanaikaisesti tämä on opettajalle uhka ja mahdollisuus. Jatkuva digipedateknologioiden muuttuminen vie opettajan aikaa ja energiaa. Toisaalta taas se on mahdollisuus siinä mielessä, että ei tarvitse lukkiutua käyttämään samaa, ehkä kankeaa, teknologiaa vuosikausiksi kuten takavuosina. Mahdollisuus on myös siinä, että teknologioiden kirjosta jokainen opettaja löytää omaa opetustaan parhaiten palvelevat ja hyödyllisimmät työkalut, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista ja syvällisen ymmärryksen lisääntymistä. Digipedan näkökulmasta opettajan työnkuva on ollut muutoksessa yliopistossa myös siten, että luentosalien penkkejä ovat jo vuosia kuluttaneet diginatiivit.

Päivä huipentui hyviin ja huonoihin digipedauutisiin, jossa keskustelijat olivat niin opettajia kuin digipedagogiikan asiantuntijoita. Tätä ohjelmanumeroa Jenni oli odottanut eniten, koska asiantuntijat keskustelivat ajankohtaisista digipedagogiikan aiheista.

- Olin kuullut aiemmin, että paneelikeskustelu saattaa äityä jopa väittelyn tasolle ja mielenkiintoa siitä ei puuttuisi. Tottahan se oli, että keskustelu oli todella mielenkiintoinen kaikkien osallistujien tuomien näkökulmien ja mielipiteiden vuoksi ajankohtaisista digipedagogiikan aiheista. Paneelissa keskusteltiin esimerkiksi aiheista: ”Teknologia auttaa oppimista, mutta ei tee työtä ihmisen puolesta” ja ”jos ihminen oppii kirjoittamaan, hän tulee lopulta unohtamaan kaiken, sillä muistia ei tarvitse enää harjoittaa, kun kaikki kirjoitetaan muistiin.” Myös yleisö sai osallistua keskusteluun ja rohkeimmat astuivat lavalle muiden asiantuntijoiden joukkoon.

Tulevana syksynä aloittavat opiskelunsa 2000-luvun taitteessa syntynyt ikäluokka, joka tottui käyttämään älypuhelinta jo päiväkoti-ikäisenä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he ovat tottuneita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa itsestäänselvästi, vaan opiskelijoilla, kuten opettajillakin, voi olla ennakkoluuloja ja jopa pelkoja teknologiaa kohtaan, kuten Jari Laru toi esille Hyvät ja huonot digipedauutiset -keskustelussa OpinTorin päätöksessä. OpinTorista jäi päällimmäiseksi ajatukseksi se, että jaetaan hyviä digipedakäytänteitä, tuetaan kollegoja, annetaan apua ja vinkkejä digipedaonnistumisista!

Tiina Salmijärvi, suunnittelija (perhevapaalla), Oulun yliopisto  

Jenni Pihlaja, harjoittelija, Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Katso OpinTorin ohjelma ja materiaalit täällä!

Tämä blogitekstio on julkaistu myös OAMK:n ammatillisen opettajakorkeakoulun uutiskirjeessä ja Korkeakoulupedagogista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä -hankkeen blogissa.

Last updated: 30.5.2018

Add new comment