Korkeakoulutus ja tutkimus vuonna 2030

Työ ja tekeminen muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Automaatio, robotisaatio ja tekoäly kehittyvät nopeasti. Jatkossa moni nykyinen työ häviää tai muuttaa muotoaan olennaisesti. Samalla perinteiset ammatit muuttuvat teknisemmiksi ja syntyy uusia ammattikokonaisuuksia, joita ei vielä ole olemassa. Esimerkiksi käy metsänkorjuu, jossa harvesterit valtasivat työn metsureilta 90-luvulla.

On välttämätöntä, että suomalaiset näkevät muutoksen mahdollisuutena. Globaali kehityskulku ei ole kiinni Suomen tekemisistä, mutta meillä on mahdollisuus päättää oma suhteemme muutokseen. Pelkkä muutoksen seuraaminen ja siihen sopeutuminen ei ole kestävä tie Suomen kaltaiselle maalle. Meidän on oltava aktiivisesti luomassa tulevaisuuden työtä tukevaa teknologiaa sekä kartoittamassa ja kouluttamassa tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa osaamista. Vain laadukkaan ja kattavan koulutuksen ja uutta luovan tutkimuksen avulla meillä on mahdollista rakentaa tulevaisuutta, joka tuottaa kaikille hyvinvointia.

Korkea osaaminen ja sen tehokas hyödyntäminen kulminoituu koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin, sisältöihin ja käytänteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön johtamassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyössä pohdittiin yhdessä, kuinka Suomen tulevaisuus turvataan korkean osaamisen avulla. Visiotyön tuloksena syntynyt "Ehdotus Suomelle: Suomi100+" linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Ehdotus pyrkii siihen, että jatkossa sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia palvelevat nykyistäkin vahvemmin ihmisen ja yhteiskunnan etua.

Yksi vision havainto on, että tulevaisuuden osaamistarpeiden täyttäminen vaatii nykyistä enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Tämä edellyttää yhä laajempaa ja korkealaatuisempaa korkeakoulutusta. Vuonna 2030 korkeakoulutusta on oltava kaikkien saatavilla ja vähintään 50 % ikäluokasta tulisi suorittaa korkeakoulututkinto.  Tämän vuoksi oppimisen tapoja ja muotoja on monipuolistettava. Jatkossa joustavat yksilölliset opintopolut ja tutkinnot lisäävät opiskelijan vaihtoehtoja ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen elämän eri vaiheissa.

Toinen vision keskeinen havainto liittyy digitalisuuteen ja avoimuuteen. Digitaalisuus tulee haastamaan opetuksen nykyrakenteita sen kautta, että yhä vähemmän oppimisesta on tutkintoihin, aikaan ja paikkaan sidottua.  Enenevissä määrin oppiminen voi tapahtua missä vaan ja oppi voidaan ottaa kauempaakin. Avoin tiede tuo tiedon laajasti saataville ja nopeuttaa sen hyödyntämistä. Sekä koulutuksen digitalisoituminen että tiedon avoimuuden lisääntyminen haastavat korkeakouluja olemaan nykyistä vahvempia toimijoita ja parhaita valitsemillaan alueilla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee olla laadultaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja laajasti vetovoimaisia sivistyksen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan ytimiä, joiden yhteyteen syntyy erittäin merkittäviä monitieteisiä osaamisen keskittymiä. On välttämätöntä, että suomalaiset korkeakoulut tarjoavat maailman parasta oppimista ja parhaita oppimisympäristöjä. Korkeakoulujen toiminnan tulee tuottaa kauaskantoisen tarpeiden ymmärtämisen kautta rohkeita ajatuksia ja ratkaisuja, jotka uudistavat yhteiskuntaa ja elinkeinoja niin Suomessa kuin maailmallakin. Toteuttaakseen tehtäväänsä uudistumisen ytiminä, on korkeakoulujen oltava niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin verkottuneita arvostettuja kumppaneita.

Kolmas keskeinen vision havainto liittyy siihen, että nykyiset tutkimus- ja kehittämistoimet eivät ole Suomen tulevaisuuden näkökulmasta riittäviä. Vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoimintaan tulee investoida vahvasti, mikä tarkoittaa sitä, että julkinen ja yksityinen panostus T&K-toimintaan nostetaan 4 %:iin BKT:sta.

Vuonna 2030 yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja instituutioita, jotka tarjoavat kampuskokemuksen lisäksi erinomaisen virtuaalirajapinnan, jonka kautta opiskelijat, tutkijat ja muut sidosryhmät kautta maailman kytkeytyvät tekemiseen. Tulevaisuuden Suomessa on harvempia korkeakouluja, mutta ne ovat suurempia, vaikuttavampia ja yhteisöllisempiä.

Visio on perustaltaan hyvä. Seuraavaksi laaditaan toteuttamisen tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat. Vuoteen 2030 on vielä monta hallituskautta, mutta on tärkeää, että jo tällä hallituskaudella saadaan aikaiseksi taloudellisia päätöksiä ja merkittäviä avauksia, jotka käynnistävät vision toteutumisen. Runsas 10 vuotta on korkeakoulumaailmassa lyhyt aika tehdä suuria muutoksia.

 

Jouko Niinimäki

Teksti on julkaistu Kalevassa vieraskolumnina 28.11.2017

Last updated: 30.11.2017

Add new comment