Koulutustason nostaminen on tulevaisuusteko

Kansainvälisen talouden näkymät ovat aikaisempaa paremmat. Myös Suomen talous on kasvanut vuonna 2017 paljon nopeammin kuin viime vuoden puolella ennustettiin. Erityisen ilahduttavaa on se, että viennin kasvu on kiihtymässä. Maan hallituksen ratkaisut ovat varmasti edesauttaneet positiivista käännettä.

Talouskasvu näkyy vähitellen arjessakin. Eniten niillä, jotka ovat olleet työttömänä ja saaneet nyt työtä. On ilahduttavaa, että työttömyys vähenee ja työllisyys lisääntyy niin nuorissa kuin vanhemmissakin ikäluokissa. Työllisyyden parantuminen parantaa ostovoimaa, lisää verokertymää sekä vähentää työttömyyden hoitoon tarkoitettuja menoja. Välillisinä vaikutuksina voidaan olettaa elämänlaadun parantuminen ja siitä koituva sosiaali- ja terveyssektorin kuormituksen alentuminen. Korkea työllisyysaste on niin talouden kuin yksilön hyvinvoinninkin kannalta erittäin tärkeä tavoite.

Nyt kun suhdannekäänne on tapahtunut, on oikea aika tehdä toimenpiteitä tulevaisuuden eteen. Sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla seuraava matalasuhdanne ei kohtelisi meitä niin huonosti. Vaikka yksilöt tekevät omaa elämäänsä koskevat ratkaisunsa itse, niin valtiovallan toimenpiteillä on ohjaava vaikutus. Koska korkea työllisyys on keskeinen tulevaisuustavoite, on hyvä pohtia millaisin ohjauskeinoin sitä kohti päästäisiin.

Koulutus vaikuttaa työllisyyteen. Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin työpaikkakin löytyy. Myös työttömäksi jäämisen riski on sitä pienempi, mitä korkeampi koulutusaste on. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työllisten työttömyysriski on moninkertainen verrattaessa sitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneisiin. Suomessa on laadukas koulutusjärjestelmä, joka antaa kaikille mahdollisuuden kouluttautua. Myös tukijärjestelmät on rakennettu niin, että taloudelliset esteet eivät ole ylitsepääsemättömiä.

Tuoreen kyselyn mukaan (Akava 2017) suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeintä on koulutukseen panostaminen. Onkin tärkeää vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka edistävät koulutukseen hakeutumista ja siinä onnistumista. Yksilön tulevan työ- ja opiskelu-uran kannalta erityisesti hakeutuminen peruskoulun jälkeisiin opintoihin on tärkeä nivelvaihe.

Yliopiston näkökulmasta katsottuna Pohjois-Suomessa tilanne on haastava. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa lukioihin hakeutuu selvästi pienempi osuus 16 vuotta täyttäneistä kuin muualla maassa. Kun maan keskiarvo on noin 60 %, jäädään pohjoisessa Suomessa noin 50 % tuntumaan. Miksi lukiokoulutukseen ei hakeuduta muuta maata vastaavasti? Onko syynä toisen asteen tai korkeakoulutustarjonnan puute vai koulutuksen vetovoiman heikkous? Työttömyystilastot eivät tue sitä, että esimerkiksi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnolla ei saisi töitä.

Tuoreiden työttömyystilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on runsaat 26 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä vastavalmistuneita on noin 1900. Korkea-asteen koulutuksen saaneita työttömiä työnhakijoita on kaiken kaikkiaan 1900 ja heistä vastavalmistuneita 200. Ylimmän, käytännössä tohtorintutkinnon, suorittaneita työttömiä työnhakijoita on 114 ja heistä vastavalmistuneita 7. Lukuja voi verrata siihen, että Oulun yliopistosta ja ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain yhteensä noin 2600 opiskelijaa. Oulun yliopistosta valmistui viime vuonna noin 200 tohtoria.

Koulutetun työvoiman tarjonta on Pohjois-Suomen kannalta keskeinen menestystekijä. Koulutustason nosto tulisikin nähdä yhtenä tärkeänä tavoitteena, jonka toteutumisen myötä alueen taloudellinen asema sekä erityisesti sietokyky tulevaisuuden taloustaantumissa parantuisi. Mitä koulutetumpaa työvoima on, sitä aktiivisemmin yritykset sijoittuvat alueelle. Koulutuksen myötä myös uusien yritysten syntyminen lisääntyy. Alueen näkökulmasta kannattaa ehdottomasti panostaa koulutuksen houkuttavuuteen ja vetovoimaisuuteen. Mitä vetovoimaisempaa koulutus on, sitä laajemmalta alueelta siihen hakeudutaan.

Jos korkeakoulutus nähdään nuorten keskuudessa houkuttelevana vaihtoehtona, niin myös lukioihin hakeutuminen lisääntyy. Yliopiston vetovoimaisuus syntyy monista asioista. Koulutusta hankitaan useimmiten työelämää silmälläpitäen, joten usko hyvään työllistymiseen on keskeinen motivaatiotekijä. Kaikkien suomalaisten yliopistojen tutkinnot ovat hyviä, enkä usko, että työllistymisessä on laaduista johtuvaa eroa. Oulun yliopistossa tehdään kovasti töitä sen eteen, että työelämän vaatimusten muutoksessakin olemme jatkuvasti yksi laadukkaimmista ja vetovoimaisimmista toimijoista.

 

Jouko Niinimäki

Teksti on julkaistu Kalevassa vieraskolumnina 8.8.2017

Last updated: 10.8.2017

Add new comment