Mitä sananlaskut meille opettavat? Ohjenuoria väitöskirjan kirjoittajille

Kirjoittanut Giellagaksen tohtorikoulutettava Hanna Helander

 

Ei oppi ojaan kaada eikä kysyvä tieltä eksy.

Olen kuullut sananlaskun monta kertaa elämässäni ja ilmeisen syvälle se on tarttunut, sillä viime syksynä aloitin tohtoriopinnot Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa.

Ennakko-odotukseni väitöskirjan teosta olivat kuitenkin hieman erilaisia kuin todellisuus työpöydän ääressä. Väitöskirjan kirjoittaminen ei olekaan ollut aivan niin auvoisaa kuin olin kuvitellut. Itseasiassa välillä se on ollut todella turhauttavaa.

Väitöskirjani aiheena on saamelaisen kertomaperinteen pedagogiikka. Sananlaskut ovat osa kertomaperinnettä ja ne tuntuvat antavan suorimpia ohjeita elämään.

Millaisia ohjeita saamelaiset sananlaskut antavat väitöskirjantekijälle?

 

Ii guhtege riegát ákšu gieđas. – Ei kukaan synny kirves kädessään.

Sananlasku muistuttaa väitöskirjan tekijää siitä, että hän on jatko-opiskelija. Ei siis valmis tutkija. Kaikkea ei tarvi osata ja tietää heti, vaan on lupa yritysten ja erehdysten kautta oppia.

 

Ii biddjojuvvon jierbmi biso oaivvis. – Ei laitettu tieto päässä pysy.

Sananlasku neuvoo väitöskirjan tekijää ajattelemaan itse. Voi lukea vaikka kuinka monta hyllymetrillistä kirjoja ja kuunnella sadoittain luentoja, mutta ilman omaa ajattelua tiedosta ei tule omaa, vaan se haihtuu kuin savuna ilmaan.

 

Ii bargu olbmá bilis. – Ei työ ihmistä pilaa.

Sananlasku muistuttaa, että väitöskirjan teko on kovaa työtä ja vaatii vahvoja istumalihaksia. Hommaan ei siis tule ryhtyä kevein aikein. Toisaalta sananlasku kertoo, että vaikkei homma aina ole kivaa, se on kuitenkin vain työtä eikä siitä mene pilalle.

 

Girdi loddi juoidá gávdná, muhto dat guhte orru, ii gávnna maidige. – Lentävä lintu jotain löytää, mutta se joka pysyy paikallaan, ei löydä mitään.

Sananlasku kertoo, että jotain uutta löytääkseen väitöskirjan tekijän on katsottava nenäänsä pidemmälle. On lähdettävä pois tutuista ympyröistä ja omalta mukavuusalueelta, koska silloin tututkin asiat saattaa nähdä uudesta näkökulmasta.

 

Dat guhte lea buot geahččalan, dat buot diehtá, guhte ii leat geahččalan, son gielástallá. – Se joka on kaiken kokeillut, kaiken tietää, mutta joka ei ole kokeillut, valehtelee.

Sananlasku muistuttaa, että omia ajatuksiaan kannattaa testata ja kokeilla käytännössä, tutkijankammion ulkopuolella.

 

Buoret lea eanet jurddašit ja unnit sárdnut. – Parempi on enemmän ajatella ja vähemmän puhua.

Sananlasku muistuttaa väitöskirjan tekijää nöyryydestä. Ennen kuin alkaa saarnata omia totuuksiaan, on syytä ajatella ne huolella. Tosin omia ajatuksiaan on hyvä toisinaan sanoa myös ääneen ja testata niitä vaikka huonekaverilla. Usein ajatuksen ääneen lasuessaan huomaa itsekin, onko siinä järkeä vai ei.

 

Ii boares beana ciela duššiid – Ei vanha koira tyhjää hauku.

Sananlasku neuvoo kuuntelemaan ohjaajaa ja muitakin kokeneempia tutkijoita.

 

Ii áigi vuordde jos olmmoš ii leat gearggan. – Ei aika odota, jos ihminen ei ole kerennyt.

Vaikka neljä vuotta tuntuu pitkältä ajalta, aikaa ei ole loputtomasti. Sanalasku neuvoo väitöskirjan tekijää vitkuttelemasta, sillä rahoittaja ei odota, jos väitöskirjan tekijä ei kerkeä.

 

Áigi lea buoremus oahpaheaddji. – Aika on paras opettaja.

Toisaalta aika on armollinen. Vaikka väitöskirjan tekijän aika kuluisi loppuun ennen kuin työ on valmis, seuraavaa artikkelia kirjoittaessa varmasti muistaa olla vitkuttelematta. Ja matkan varrella on tarttunut paljon muutakin oppia.

 

Čálli giehta ollá guhkás. – Kirjoittava käsi yltää kauas.

Sananlasku kannustaa väitöskirjan tekijää kirjoittamaan työnsä loppuun, sillä silloin työn hedelmistä pääsee nauttimaan moni.

 

Sananlaskut ovat ikivanha tapa välittää menneiden polvien viisautta uudelle polvelle. Lyhyen ja ytimekkään muotonsa vuoksi ne jäävät helposti mieleen ja niiden avulla voidaan ilmaista iskevästi ja havainnollisesti elämänkokemuksen tuomaa viisautta.

Sananlaskujen yhtenä tehtävänä onkin kasvattaa. Ne ohjaavat joko suorin sanoin tai vertauskuvin nuorempaa polvea oikeisiin elämänasenteisiin ja käytöstapoihin.

Ne ovat yhteisön hiljaista tietoa, jotka kertovat asenteista, arvostuksista ja normeista. Sananlaskujen avulla siirretään yhteisön tietoa yksilölle.

Jokainen aika luo kuitenkin uudet tulkinnat ja antaa uusia merkityksiä sananlaskuille. Siksi sananlaskuilla ei olekaan vain yhtä tulkintaa, vaan jokainen tulkitsee niitä omista lähtökohdistaan.

Kuulija antaakin sananlaskulle merkityksen käyttökontekstissaan.

Last updated: 9.8.2016

Comments

I imagine that much obliged for the valuabe data and bits of knowledge you have so given here. download mx player for pc

Add new comment