Anarâškielâ tivvoomohjelm – jyehi anarâškielâ čällee pargoniävvu

Inarinsaamen korjausohjelma – jokaisen inarinsaameksi kirjoittavan työväline

Dos. Marja-Liisa Olthuis Taažâ arktisâš ollâopâttâh, Kielâtekno; Oulu ollâopâttâh, Giellagas-instituut

Suomeksi

Jieččân mielâst mun kuittâg mottoom muudon máátám čäälliđ anarâškielân. Teikâ näävthân mun jurdim vala mottoom okko tassaaš - tassaažân ko muu pargoskippáár moonâi kriittisávt muu čäällim teevstâ čoođâ já pahudistij: “Mun uáinám, et tun jieh lah kiävttám tivvoomohjelm.”

Täst aalgij-uv uánihâš savâstâllâm: koolgâm-uv mun, kote kolgâččim mättiđ kielâ, kevttiđ tivvoomohjelm? Vástádâs lâi oovtâkiärdán: kale mun kolgâččim.

Veik anarâškielâ tivvoomohjelm ij vala syntaks luuvâgin, tot liijká-uv kávná čäällim- já časkemfeeilâid. Já ko mun lam peessâm taan räi taan čallust, maašin lii sárgum jo kulmâ sääni vuálá! Mun lijjim čáállám huolâmettumávt muudn, máttiđkulma jiemge muudon, mättiđkulmâ. Anarâškielâ tivvoomohjelm lii šiev já oskolâš čäällimskippáár: tot huámmáš puoh tom, mast čällee čalme lii moskod.

Tiäđust-uv analysaattor kevttimist láá motomeh váruttâs säänih. Tondiet ko tot ij määti syntaks, tot ij tuubdâ feilân tagarijd feeilâid, moh láá olmâ sujâttemhäämih kielâst.Tot tiptá muu čäälliđ ovdâmerkkân näävt: “Sun smietâ ääši.” Smietâ lii olmâ sujâttemhäämi smiettâđ-veerbâst, veik tot ij eidu taan sajan heiviigin.

Nubbe feilimsaje sáttá leđe tot, et sääni váilu analysaattor sänilistoost. Meiddei tágárijn tábáhtusâin sääni vuálá itá ruopsis säärgis. Taan teevstâst lii kriittisávt-sääni vuálá ittáám säärgis, já ko iskim miäruštâllâđ tom adverbin, taan-uv adverb-sääni vuálá iđestij säärgis. Kuohtuid kalga taan čalluu lopâttem maŋa elâččiđ lasseetmin analysaattorân, te čuávuváá analysaattorpeividem maŋa aainâs-uv taah säneh jaskeh nimmârušmist.

Kuálmád feilâmáhđulâšvuotâ lii tot, et sääni sojá puástud analysaattorist, adai tot lii jo-uv pieijum puástu myenstersääni vuálá teikâ ton sujâttemparadigmaast lii feilâ.

Niäljádin feilâtijppân láá ráhtuseh, moh iä lah vala analysaattorist. Ovdâmerkkân passiiv suujâtmist láá ain vädisvuođah. Meiddei suorgiittem ij vala tooimâ tego tot kolgâččij. Tääl proojeekt lii peessâm uáli alda ton tile, et possessiivsujâttem tuáimá.

Muu persovnlâš huollân totken lii anarâškielâ analysaattor paijeentoollâm. Kii tom porgâččij já kost? Ko Tromssa ollâopâttuv anarâškielâ proojeekt nohá, kiästán ige kosten ij lah ovdâsvástádâs taan pargoost. Oulust lii ollâ tääsi sämikiel tutkâm já máttááttâs, mut kielâteknologia ij mahten kuulâ sämikielâi máttááttâsân. Taat lii stuorrâ vááijuvvuotâ.

Tiäđust-uv analysaattor siäilu ton tiileest, moos tot proojeekt maŋa páácá, mut jis kihheen ij tain aktiivlávt poorgâ, tot ij tooimâ nuuvt optimaallávt ko kolgâččij.

Kalga-uv tastoo sämikielâi tile huánániđ tondiet, et taanáigásijn pargopiergâsijn ij onnuu maggaargin huolâ? Annoo-uv tääl tuođânálásávt huolâ tast, et jyehi áinoo sämikielâ uáppee máttá kevttiđ kielâteknologisijd pargopiergâsijd jieijâs uápuin já maŋeláá meiddei jieijâs pargoelimist? Tääl lam forgâpalij lavkkiimin maassâd jieččân viirgán Oulu ollâopâttâhân. Mun uáinám, et jiem lah innig siämmáš olmooš ko kii lijjim vyelgidijnân. Muu ohtân kenigâsvuottân já jiellâhpargon kustoo šadda tot, et táálááh čälleeh peesih kevttiđ taanáigásijd pargopiergâsijd.

Anarâškielâ iäláskitmist kielâ lii máttááttum viereskielân vuorâsulmuid, nuuvt et lappum suhâpuolvâ sajan láá puáttám uđđâ kielâsárnooh. Tievâsmittemškovliittâs 2009-2010 já ton maajeeldpuáttee Säämi máttááttâskuávdáá oovtâ ive ohjelm lává kuohtuuh máttááttâm iänááš-uv njálmálii kielâtááiđu. Täst lii tiäđust-uv lamaš nubbe-uv peeli: uđđâ kielâsárnooh iä lah nuuvtkin hárjánâm čälleeh, já kielâteknoost tohhum koijâdâlmist uđđivemáánust 2016 čielgâi, et ulmuuh tubdii jieijâs epivisesin čaallum kieláin. Tondiet taas lâi pággu porgâđ maidnii. meendu häärvis čallii anarâškielân.

Joton lii pieijum Čyeti čälled -proojeekt, mon vyelni lii Säämi máttááttâskuávdáá, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Laapi ollâopâttuv já Taažâ arktisâš ollâopâttuv čäällimohjelm. Tääl 18 anarâškielâ sárnod čäälih pargostis anarâškielâ nuuvt et sii čäällim puáhtá tuárjuđ škovliittâsâst. Kulmâ eenikielâlii sárnoo kommentisteh teevstâid kielâlávt, já ton lasseen čälimist kiävttojeh táálááh pargopiergâseh tego tivvoomohjelm, tekstâkorpus sehe Nettidigisäänih, mii addel sanij sujâttemparadigmaid. Veik ij liččiigin mongin čäällimohjelmist fáárust, ličij liijká pyeri faallâđ tivvoomohjelm jyehi kielâsárnoi já meiddei škovláid. Veik tot lii ain betaversio, tot lii kiävtust ávhálâš.

Summa summarum: mun lam vijsom muu já jieččân pargoskippáár uánihâš savâstâlmist, já tast ovdâskulij mun lam oskolávt vuáijám čalluidân analysaattor čoođâ. Nuuvt et taan čalluu loopâst puáhtá älkkeht adeliđ tunjin, rähis lohhee, pargopitá já táttuđ uuccâđ taan teevstâst “časkemfeeilâid”.

Siämmást puávtám meid muštâliđ, et toh iä kavnuu. Analysaattor ij tágárijn soojijn kuássin feilii, nuuvt et mii lohhee čaalman oro časkemfeilân, lii feilâ analysaattorist, mon ferttee tivvoođ. Jis tun tagarijd kaavnah, te liččih-uv nuuvt ustevlâš já čälističčih tagarijn soojijn munjin? Já jieččân peeleest tiäđust-uv tuáivum, et taah teknisiih pargopiergâseh ain eenâb išediččii anarâškielâ sárnoid čälimist. Tuáivum, et jyehi kielâmättee, kote máttá tiätumašináin čäälliđ, ruokkâdávt iskâččij mii uđđâ pargopiergâsijd.

Tiervâpuáttim čalâččiđ!

Keejâ meiddei:

Olthuis, Marja-Liisa - Sarivaara, Erika & Trosterud, Trond 2016: Anarâškielâ iäláskittem čuávuváá táásán. Kielâ čalluuskuát. Blogičaalâ: http://dutkansearvi.fi/category/uusimmat-is/

****************************************************

Dosentti, yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis on 2015-2016 virkavapaalla omasta virastaan Oulun yliopistosta ja työskentelee inarinsaamen kieliteknologiahankkeessa Norjan arktisessa yliopistossa Tromssassa.

Blogikirjoituksessaan hän pohtii sitä, kuinka jokainen inarinsaamen kirjoittaja tarvitsee käyttöönsä kehitteillä olevaa korjausohjelmaa. Hänen huolenaiheenaan on myös se, kuinka vasta kehitetyt kieliteknologiset apuvälineet saataisiin osaksi saamen kielen opetusta myös Oulun yliopistossa.​

 

Last updated: 28.9.2017

Add new comment