Viestintä näkyy yhteistyöllä

Julkaistu BCDC Energia -tutkimushankkeen verkkosivuilla 3.5.2017. Kirjoitus on BCDC Energian Tarina -sarjan 8. osa.

BCDC Energian tiedeviestintä koostuu tutkimusryhmien tutkijoista ja heidän kotiorganisaatioidensa viestintäammattilaisista. Osallistumisaktiivisuus yhteiseen tekemiseen on hyvä, ja sitä helpotetaan organisoinnilla ja ohjauksella, jotta tutkijat kokevat tiedeviestintään panostetun työajan mielekkääksi.

BCDC Energia avasi verkkosivunsa helmikuussa 2016. Yksittäinen hieno tutkimushanke tai verkkosivusto on kuitenkin vasta lähtökohta. Tuotettua tietosisältöä – erinomaistakaan - ei välttämättä löydetä. On luotava yleisöjä – mutta miten?

BCDC Energia koostuu noin 30 tutkijasta viidestä eri tutkimusorganisaatioista, joilla kaikilla on kokeneet viestintäyksiköt. Niissä alan ammattilaiset tuottavat taloustieteen, ilmatieteen ja tekniikan sisältöjä. BCDC:ssä on yhteensä noin 1,1 henkilöä hoitamassa viestintää, joten tutkijoiden kotiorganisaatioiden viestintäyksiköistä muodostuva verkosto on BCDC:n viestinnän keskeinen tuki ja turva.

 

Energiasää sata kertaa uutisissa
 

Viestintäammattilaiset työskentelevät eri organisaatioissa samankaltaisten haasteiden parissa, ja jakavat mielellään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jatkuvasti muuttuvalla alalla.

BCDC:n viestintäyhteistyö on konkreettista yhdessä tekemistä. Tutkijoiden BCDC:n näkökulmasta tuottamat tietosisällöt ovat myös kotiorganisaatoille tärkeitä teemoja. Yhteistyö perustuu jakamiseen: yhdessä työstetyt ajankohtaisuudet ja asiantuntijablogit voidaan julkaista myös kotiorganisaatioiden sivuilla ja jakaa some-kanavilla, jolloin tärkeät aiheet saavuttavat laajemman lukijakunnan. Vastavuoroisesti BCDC huomioi mielellään kotiorganisaatioiden ajankohtaisuuksia.

Viestintäyksiköt muodostavat parhaimmillaan voimakkaan verkoston. Esimerkiksi energiasääennusteen uutisointi suunniteltiin yhdessä, ja koko verkosto viestitti uutista samanaikaisesti eri kanavillaan. Energiasää korostui usean kotiorganisaation uutisseurannassa, ja näkyvyydestä hyötyivät kaikki.

Viestintäyhteistyö näkyy esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteisten tutkijoiden tutkimustulosten uutisointina; Lähienergialiiton kanssa blogivaihtona; Oulun ja Helsingin yliopiston tiedekuntien kanssa sisältöjen jakamisena; Ilmatieteen laitoksen tutkijana tv:ssä; Fingrid-lehdessä s. 11 ja kahden tutkijamme osallistumisena Suomen Ilmastopaneeliin.

 

Science Communicators
 

BCDC:n viestinnän sisällöt tuottavat eri alojen tutkijat, jotka ovat osoittautuneet myös lahjakkaiksi tiedeviestijöiksi, bloggaajiksi ja tviittaajiksi. Osallistumisen aktiivisuutta on rakennettu yksinkertaisilla järjestelyillä, joissa huomioidaan Dreherin (2014) ja McClain & Neeleyn (2015) näkemyksiä tutkijoiden tukemisessa sosiaalisen median käyttöön. Niissä korostuvat arvostus, mitattavuus ja hallittavuus. BCDC:ssä bloggaamiseen ja tviittaamiseen kannustetaan, siitä kiitetään ja lukijamäärät kerrotaan. Tutkimusjohtaja johtaa some-joukkoa edestä kirjoittamalla tutkimuksesta Tarinaa jatko-osineen.


Viikoittaiset BCDC Oulu Coffee -hetket kokoavat hankkeen tutkijoita eri tiedekunnista. Vas. Kaisu Innanen, Pedro Nardelli, Rauli Svento ja Juha Teirilä.
 

Hallittavuus toteutuu yksinkertaisella vuorojärjestelmällä, jossa yksi tutkimusryhmä on kuukauden kerrallaan vastuussa blogin kirjoittamisesta ja viikottaisesta tviittaamisesta. Näin työmäärä pidetään kohtuullisena ja sisällöntuotanto aktiivisena. Tutkijoille on tarjottu koulutusta ja matalan kynnyksen tukea: aina blogi&tviitti-vuoron vaihtuessa rutiinit käydään läpi. Osa tutkijoista ideoi lisää, vinkkaa ja kehittää yhä parempia some-käytäntöjä. Rennot keskustelut viestinnästä kahvikupin äärellä helpottavat tutkijoita uuden roolin omaksumisessa, näkökulman valinnassa ja vastuukysymyksissä esimerkiksi BCDC-projektin ja kollegoiden edustamiseen Twitterissä.

Viestintä on koskee aina viestivän organisaation tai tahon keskeistä ydintä ja aiheita. Sanomaa muotoiltaessa joudutaan kirkastamaan, kuka puhuu. BCDC Energian aloittaessa toimintansa, tiimit eivät tunteneet toisiaan, ja nopea julkisen bloggaamisen ja viestinnän aloitus osaltaan tuki yhteisön hahmottumista. Kollegiaaliset tapaamiset, myös skype-kahvihetkinä ovat auttaneet yhdistämään irrallista yhdessä tekemisen kulttuuriksi ja yhteisöksi.

Advisory Board esille

BCDC Advisory Board on tutkimushankkeen neuvoa-antava yritystiimi. Energia-alan yrityksissä on paljon tietoa, joka tieteelliseen tietoon törmätessään tuottaa innovaatioita, kuten energiasääennusteen. Neronleimauksen tuottaminen vaatii yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Pitkän workshop-päivän päätteeksi energiasää syntyi tutkimus- ja yritysihmisten avoimessa ajatustenvaihdossa.

Molempia osapuolia motivoivaa yhteistyötä ja co-creationia halutaan tehdä näkyväksi, joten myös tutkimushankkeen Advisory Boardin jäsenet on kutsuttu bloggaamaan ja keskustelemaan videoilla mm. yhteisestä datan vaihdosta ja Suomen mahdollisuuksista edelläkävijyyteen kulutusjoustoteknologioissa, katso YouTubesta.
 

Lähteet:

Dreher, S. (2014). Social media and the world of work: A strategic approach to employees’ participation in social media. Corp Comm: An Int Jnl 19(4): 344-356.

McClain, C. & Neeley, L. (2014). A critical evaluation of science outreach via social media: its role and impact on scientists. F1000Research, 3:300 (doi: 10.12688/f1000research.5918.2)

 

Kirjoittaja:

Kaisu Innanen
viestinnänsuunnittelija, tohtorikoulutettava, BCDC Energia
Informaatiotutkimuksen ja viestinnän yksikkö, Oulun yliopisto
kaisu.innanen(a)oulu.fi

 

Last updated: 3.5.2017

Add new comment