(Julkaisuvapaa 9.9.2013 klo 15.15)
Oulun yliopiston lukuvuoden 2013–2014 avajaiset 9.9.2013
Avajaispuhe
Rehtori Lauri Lajunen
Arvoisa Suomen Akatemian pääjohtaja, arvoisat kutsuvieraat, hyvät Oulun yliopistoyhteisön jäsenet!
Vuoden 2010 alusta voimaan tullut yliopistolaki antoi yliopistoille aikaisempaa vapaammat mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja uusia rakenteitaan. Oulun yliopistossa rakenteellisen kehittämisen keskeiset tavoitteet ovat yliopiston kilpailukyvyn eli toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, toiminnan tehostaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaikkea toimintaa ohjaa päivitetty strategia ja sen toimeenpanossa keskeiset elementit ovat tutkimuksen ja koulutuksen toimenpideohjelmat.
Muutosprosessi aloitettiin uudistamalla toimintatapoja sekä hallinto-, johtamis- ja talousjärjestelmiä. Lisäksi olemme solmineet paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti strategisia kumppanuussopimuksia toimintamme laadun ja vaikuttavuuden kohottamiseksi. Nyt prosessi on siirtynyt hallintorakenteiden uudistamiseen.
Ensi vuoden alusta alkaen yliopistossa toimii yhdeksän tiedekuntaa, joissa vain suurimmissa on sisäistä laitosrakennetta. Hallintoa siten kevennetään ja mataloitetaan. Uutta toimintamallia tuetaan tilaratkaisuin.
Rakenteellisten muutosten sekä tutkimuksen ja koulutuksen toimenpideohjelmien toteuttaminen näkyy jo nyt tuloksissa. Olemme parantaneet tutkimus- ja koulutustoiminnassa selvästi tuloksiamme viimeisen kolmen vuoden aikana mitattuna Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnan määrää, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavilla mittareilla. Olemme myös sijoittuneet hyvin kansainvälisillä yliopistojen ranking-listoilla. Sijoittuminen näillä listoilla merkitsee sitä, että kuulumme maailman kaikista yliopistoista 1 – 2 prosentin parhaimmistoon.
Julkisoikeudellisena yliopistona ensimmäiset vuodet ovat tulosten perusteella menneet osaltamme hyvin. Muutos on vaatinut paljon koko henkilökunnalta. Tällä hetkellä meillä on vain yksi ongelma ja se on sama kuin maan hallituksella eli talous ja sen kehitysnäkymät.
Hyvät kuulijat! Suomen talous on lyhyessä ajassa heikentynyt olennaisesti ja taloudellisesta taantumasta toipuminen tulee ennusteiden mukaan kestämään kauan. Talouden heikkeneminen ei kuitenkaan ole tullut mitenkään yllätyksenä, sillä Eu-kriisi, kestävyysvaje ja valtion velkaantuminen ovat jo pitkään olleet keskeisesti esillä. Maan hallitukselle ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen teko ei ole ollut helppoa nykyisissä haastavissa olosuhteissa.
Vienti ei vedä ja taloutemme tukijaloilla, metsäteollisuudessa ja IT-alalla, on käynnissä voimakas rakennemuutos. Aluksi työpaikkoja siirtyi tuotannosta halvan työvoiman maihin, mutta nyt myös tutkimus- ja tuotekehityksen työpaikkoja katoaa Suomesta. Nokia oli 90-luvulta lähtien Suomessa talouskasvun veturi ja se vastasi pitkään noin 20 % Suomen T&K- panostuksesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pelkästään Oulun seudulla oli parhaimmillaan noin 5 000 työntekijää Nokian palveluksessa. Nyt jäljellä on 2 200 henkilöä Nokia Solutions Networks’in palveluksessa sekä vain 550 henkilöä kehittämässä nokialaisia puhelimia, mutta hekin nyt viime uutisten mukaan siirtyvät yrityskaupan myötä Microsoftin palvelukseen.
Oulun yliopistolle Nokia on ollut tärkeä yhteistyökumppani ja Oulun yliopistossakin IT-ala kasvoi ja kehittyi Nokian vauhdittamana. Voimakkaan kasvun aikana yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja vaadittiin lisäämään tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen opintopaikkoja jatkuvasti. Pari - kolme vuotta opiskelleet houkuteltiin työelämään samoin myös heidän opettajansa. Sisäänottoja nostettiin moninkertaisiksi teollisuuden ja valtiovallan vaatimuksesta. Oulussa muutamat yrityselämän ja yliopiston visionäärit esittivät, että yliopiston kaikki resurssit tulisi suunnata tieto- ja viestintätekniikkaan. 2000 –luvulle tultaessa voimakas nousu taittui ja alan rekrytointitarve väheni. Sisäänottoja ryhdyttiin pienentämään.
Nyt arvioiden toimimme järkevästi, kun emme laittaneet kaikkia munia samaan koriin. Strategiamme pohjautuu siihen, että Oulun yliopisto on rakenteeltaan monitieteinen yliopisto, jolla on 3 - 4 koko yliopistoa kattavaa monitieteistä tutkimuksen painoalaa sekä muutama kehittämisala. Tutkijamme ovat jo useita vuosia kehittäneet langattomalle tietoliikennetekniikalle uusia sovellutusaloja ja etsineet niille yhteistyökumppaneita. Oulun seudulle on jo syntynyt terveys- ja hyvinvointi- sekä ympäristötekniikkaan maailmanluokan osaamista. Nokian pienenemisestä huolimatta Oulu on edelleen kansainvälisesti vahva teknologia- ja innovaatiokeskittymä.
Vaikka uusia, korvaavia työpaikkoja syntyy jatkuvasti, ei niitä kuitenkaan lyhyellä aikavälillä synny samaa tahtia kuin työpaikkoja on kadonnut. Saamme kuulla tavan takaa yritysten käynnistämistä uusista YT-neuvotteluista, joilla tavoitellaan säästöjä henkilöstöä lomauttamalla tai irtisanomalla. Lähestyvästä työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään, mutta tällä hetkellä työttömyysluvut kasvavat kaiken aikaa. Työurien jatkamiseksi alusta, keskeltä ja lopusta haetaan keinoja. Erityisesti nuoria patistetaan valmistumaan nykyistä nopeammin, vaikka töitä ei tällä hetkellä olekaan tarjolla ja eläkeikää vaaditaan pidennettäväksi, vaikka yritykset irtisanovat ja ohjaavat varhennetulle eläkkeelle iäkkäämpiä työntekijöitään. Samalla yritysjohtajat näyttävät itse päinvastaista esimerkkiä jäämällä muhkealle eläkkeelle noin kuusikymppisinä.
Nopeita rakenteellisia kehittämistoimia julkisten menojen karsimiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi on vaadittu tehtäväksi jo useiden vuosien ajan. Valtakunnan päättäjillä sen sijaan taloutta tervehdyttäviä rakenteellisia muutoksia koskevien päätösten ja linjausten aikaansaaminen on kestänyt luvattoman kauan. Pääasialliset keinot tähän asti ovatkin olleet verojen korotukset, uudet verot ja julkisten menojen leikkaukset. Nyt rakenteellisten muutosten ohjelma on vihdoin syntynyt.
Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen ollaan sisällyttämässä täsmäelvytyksenä määrärahoja homekoulujen korjaamiseen ja infrastruktuurien parantamiseen. Nämä ovat tärkeitä toimia, jotka joka tapauksessa valtion ja kuntien tulee hoitaa, mutta missä ovat panostukset, jotka synnyttävät uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä? Elvytyspaketissa innovaatiotoiminta on kokonaan unohdettu. Helsingin Sanomien mukaan ministerien avustajien määrä on kyllä kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa, mutta avustajien joukossa ei ole tiede- ja tutkimustaustaisia henkilöitä vaan heidät on rekrytoitu etupäässä etujärjestöistä tai ammattiyhdistysliikkeestä. Tiedelehden päätoimittaja Jukka Ruukin mukaan ”proffan ääni” ei enää kuulu valtiovallan kabineteissa.
Tiede- ja tutkimusmaailman edustajana olisin toivonut, että elvytyspakettiin olisi sisällytetty rahoitusta toimintaan, minkä kautta syntyy talouskasvua. Talouskasvun keskeisimmät tekijät ovat sijoitukset koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Nämä synnyttävät ja vahvistavat osaamista, verkostoitumista ja tuottavat uusia innovaatioita. Innovaatiotoiminta synnyttää uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa ja palveluja. Panostaminen innovaatiotoimintaan kannattaa, sillä se heijastuu yhteiskuntaan yritysten kasvuna, kansainvälistymisen lisääntymisenä ja tuottavuuden nousuna. Näin yhteiskunnan vauraus ja hyvinvointi lisääntyvät, kun työllisyys paranee ja alueiden elinvoimaisuus kasvaa.
Nyt valtio toimii kuten valtaosa yrityksistä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa korostuu lyhyen ajan tulos ja tällöin on helppo leikata toiminnasta, jonka tuotto näkyy vasta viiveellä. Näin osaamista ei kartuteta eikä varmisteta sen säilymistä, kun osaajat lomautetaan tai irtisanotaan. Niillä yrityksillä, jotka nyt toimivat toisin eli taantuman aikana satsaavat innovaatiotoimintaan, on nousukauden alkaessa myös uutta myytävää tai aikaisempaa tehokkaammat tuotantoprosessit käytössään. Suomessa uskotaan edelleen osaamispohjaiseen talouteen, mutta sen perusedellytyksiin ei panosteta samoin kuin kilpailijamaissa. Tulo- ja menoarvioesitystä laadittaessa innovaatiojärjestelmän toimijoita käsitellään yksinomaan menoeränä eikä suinkaan sijoituksena tulevaisuuteen, vaikka ministerit suullisesti näin ehkä julistavat.
Koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta on pitkäjänteistä. Esimerkiksi maisterikoulutus kestää 5 vuotta ja tohtorikoulutus 4 vuotta. Perustutkimuksesta sovellutuksiin ja kaupallisiin ratkaisuihin voi viedä 5 - 20 vuotta. Innovaatiojärjestelmää ei vaikeinakaan aikoina saa rapauttaa, sillä on tärkeää, että osaamisen tasoa jatkuvasti kasvatetaan, uutta tietoa hankitaan, haetaan uusia toimintatapoja ja pystytään tehokkaasti verkostoitumaan oman alan parhaiden toimijoiden kanssa. Tieteellinen huippuyksikkö voidaan hetkessä lakkauttaa tai näivettää, mutta sen uudelleen pystyttäminen voi viedä vuosikymmeniä.
Yliopistoreformi toteutettiin kolme vuotta sitten, ammattikorkeakouluja uusitaan parhaillaan sekä toimet tutkimuslaitosten uusimiseksi ovat käynnissä. Rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, mutta pelkästään niihin puuttuminen ei riitä. Koneisto tarvitsee myös polttoainetta. Viimeaikaisten tilastojen mukaan Suomen julkinen rahoitus jää kirkkaasti jälkeen kilpailijamaistamme. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta on noin 2,5 % kun EU-maiden keskiarvo on 8 %. Suomi on Eurostatin katsauksen mukaan Euroopan kärkimaa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisessä yhteistyössä. Ja tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi vuonna 2011 päättyneiden Tekesin rahoittamien tutkimushankkeiden tuloksena syntyi 470 uutta tai korvaavaa työpaikkaa, 400 uutta tai korvaavaa palvelua, 280 uutta tai parannettua prosessia, 840 patenttihakemusta ja 1020 opinnäytetyötä.
Oulun yliopiston tutkimustoiminnan piirissä on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 40 uutta yritystä. Valtaosa näistä on syntynyt ns. vapaasta akateemisesta tutkimuksesta, jota tyypillisesti rahoittaa Suomen Akatemia. Tekesin rahoittamista hankkeista on syntynyt pääasiassa yrityksille uutta liiketoimintaa sekä parempia palveluja ja prosesseja kuten edellä olen kuvannut. Molemmat rahoitusmuodot ovat äärimmäisen tärkeitä ja täydentävät toisiaan.
Hyvät kuulijat! Suomen yliopistot ovat viime vuosien aikana astuneet monta askelta eteenpäin kansainvälistymisessä. Opettaja- ja tutkijakunta on vauhdilla kansainvälistynyt ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on selvässä nousussa. Yliopistot tarjoavat yhä enemmän englanninkielisiä maisteriohjelmia. Oulun yliopistossakin niitä on jo 20. Mutta kansainvälistymiselle on edelleen lainsäädännöllisiä esteitä.
Euroopan Unionin opetusministerit kehottivat jo useita vuosia sitten yliopistoja laatimaan kansainvälisiä yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tartuimme tähän mahdollisuuteen innolla. Nyt kun Oulun yliopistolla on useita tällaisia sopimuksia, Opetus- ja kulttuuriministeriön lakimiesten mukaan ne ohjelmat, joissa partneriyliopistomme perivät omilta opiskelijoiltaan lukukausimaksuja, ovatkin lainvastaisia.
Yliopistoja patistettiin myös koulutusvientiin. Mitkä sitten ovat koulutusviennin maksulliset tuotteet? Tätä ei kukaan ole selvästi määritellyt. Opetusministerin asettama poliittinen työryhmä pohtii parhaillaan koulutusvientiä ja sen toteuttamista. Toivoakseni työryhmän tulos tulee olemaan sellainen, että sen jälkeen päästään eteenpäin - puhumisesta tekemiseen.
Oulun yliopistolla on koulutusvientihankkeet sekä Namibiassa että Armeniassa. Molemmissa kehitämme opettajankoulutusta ja lisäksi Namibiassa olemme olleet pystyttämässä lääketieteen koulutusta. Nämä ovat hyviä esimerkkejä osaamisen nostamiseen liittyvästä kehitysyhteistyöstä, jota toteutetaan koulutusvientinä. Näillä projekteilla yliopisto ei rikastu, sillä niissä vain todelliset kulut voidaan laskuttaa.
Maailmalla tyypillisin yliopistojen koulutusvientimuoto on tutkintojen kauppaaminen. Tätä emme voi nyt tehdä, koska voimassa olevan lain mukaan emme voi periä opiskelijoilta maksua tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Kun OKM:n työryhmä on työnsä tehnyt, tulee poliittisten päättäjien ratkaista pikaisesti saako EU- ja ETA- alueiden ulkopuolisten maiden opiskelijoilta periä opetuksesta maksuja vai ei. Asia on selkeytettävä, samoin kuin kaksoistutkinto-ongelma. Yliopistojen olisi jo syytä tietää miten ne voivat edetä kansainvälisessä yhteistyössään.
Hyvät kuulijat! Viimeaikaiset yliopistoihin kohdistuneet leikkaukset yhdessä yliopistoindeksin jäädyttämisen kanssa merkitsevät sitä, että ensi vuosi on taloudellisesti haasteellinen, mutta me selviämme siitä kun saatamme päätökseen rakenteelliset kehittämistoimet ja teemme määrätietoisesti töitä strategisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Paniikkiratkaisuihin ei ole tarvetta. Yliopistossa on runsaasti hyvän kansainvälisen tason osaamista ja käynnissä oleva yhteiskunnallinen kehitys tarjoaa meille uusia mahdollisuuksia. Näitä ovat mm. ilmastomuutos ja pohjoisen luonnonvarat. Arktisen osaamisen ja ylipäätään pohjoisuuteen liittyvän osaamisen merkitys korostuu. Oulun yliopiston tutkimuksen vahvuusalueet ja maantieteellinen sijainti tukevat sitä, että voimme ottaa nykyistä suuremman roolin Suomen pohjoisen ja arktisen politiikan toimijana.
Oulun ICT –osaamista voidaan nyt hyödyntää lähes kaikilla ajateltavissa olevilla aloilla. Globaalisti lupaavimpiin langattoman tietoliikenteen hyödyntämisaloihin kuuluvat hyvinvointi ja terveys sekä energia ja ympäristö. Oulun yliopistolle tarjotaan johtavaa asemaa kaivannaisalalla. Alaan liittyy läheisesti cleantech ja metallien jatkojalostus. Uutena mahdollisuutena voidaan nostaa biotalous, jolla alalla Oulussa on jo runsaasti osaamista. Yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa meidän tulee tehdä valinnat ja määrätietoisesti panostaa niihin. Tässä työssä oiva työkalu on Oulun innovaatioallianssiyhteistyö ja sen alaisuudessa toimivat innovaatiokeskukset.
Tähän saakka valtiovallan edustajat ovat käyneet Oulussa meitä kehumassa siitä, kuinka hyvin me pärjäämme ja kuinka emme ole tarvinneet valtion apua. Nyt rakennemuutos edellyttää valtion mukaantuloa. Yliopistossa rakennemuutoksen vaatimat uudet avaukset ja tieteenalojen vahvistukset alkavat tuottaa ministeriön kaavalla perusrahoitusta vasta sitten, kun tutkintoja ja muita mitattavia tuloksia syntyy. Esimerkiksi kaivannaisalalle tarvitsemme ehdottomasti viiden vuoden starttirahaa vähintään kahteen uuteen professuuriin, jotta voimme kehittää Oulu Mining Schoolia kansainväliset mitat täyttäväksi yksiköksi.
Itä- ja Pohjois-Suomi –työryhmä käsittelee raportissaan kaivos- ja kaivannaisalan kehittämistarpeita ja esittää Oulun yliopiston viisi vuotta sitten perustaman Oulu Mining Schoolin edelleen kehittämistä ja vahvistamista kahdella professuurilla. Pääministerin ja elinkeinoministerin johdolla viime keväänä saatiin valmiiksi raportti, jonka mukaan Suomesta tulee tehdä kestävän kaivos- ja kaivannaisteollisuuden edelläkulkijamaa. Oulun yliopiston kehittämistä alan johtavaksi yliopistoksi ovat tukeneet useat raportit ja keskeiset toimijat kuten GTK ja Outotech.
Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston perustamiset pääkaupunkiseudulle olivat valtakunnallisia hankkeita ja niihin valtio sijoitti runsaasti rahaa. Eivätköhän nyt Oulun yliopistossa pohjoisen osaamisen vahvistaminen ja kaivannaisala ole niin valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, että valtiovallan tulisi niihin myös panostaa. Tätä ajatusta tukee myös Oulun seudun IT-alan raju rakennemuutos ja suuri työttömyys. Oulun yliopiston toimintakyvystä huolehtiminen on keskeinen asia Pohjois-Suomen tulevaisuuden kannalta.
Esitän Oulun yliopiston yhteistyökumppaneille ja tukijoille parhaat kiitokset yhteistyöstä sekä toivotan koko Oulun yliopiston tiedeyhteisölle hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta 2013 – 2014!