Pieruista, himmeleistä ja muista toivottomista tehtävistä

Pieruista, himmeleistä ja muista toivottomista tehtävistä

 

Viime viikolla oli Helatorstai. Minulla olisi vuosittain vaikeuksia muistaa, minkä varten tuo pyhäpäivä on olemassa, ellen tietäisi, että Saksassa juhlitaan silloin Christi Himmelfahrtia, joka on sekin vähän kummallinen nimi ja joka minua lapsuudessa (ja aikoinaan myös kaksikielisiä lapsiani) hieman nauratti, sillä se suoraan käännettynä tarkoittaa Kristuksen ”taivaaseenajamista”.

Sana Fahrt siinä yhteydessä kuulostaa vitsikkäältä – ei vaan englanninkielisten mielestä, jotka ajattelevat heti ”fartia” (eli pierua), joka liittyy tietysti sanoihin Fahrt ”ajo”, fahren ”ajaa” ja kausatiivisine verbijohdoksineen furzen ”ajattaa [ilmaa]; pierrä”.

Mutta Himmelfahrt ei ole vaan pierun takia (joka saattaa olla germaaninen lainasana suomen kielessä, toisin kuin SKES väittää) hymyä herättävä sana. Kun saksalainen matkustaa junalla, hän tekee Zugfahrtin (junamatkan), vaikka hän luultavasti mieluummin ajaa autolla ja tekee siten Autofahrtin. Mutta himmelillä ei tietenkään voi ajaa mihinkään. Kyseessä ei ole ajoväline vaan suunta, siis taivaaseen, mitä saksalainen sana Himmel tarkoittaakin, kun taas himmeli on mobile, joka roikkuu ilmassa.

Helatorstaina Jeesus Kristus ”otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään” (Apostolien teot 1, 9). Hän meni Isänsä luokse, aivan kuten hän oli ilmoittanut sinä yönä, jona hänet kavallettiin (Johannes 16,10) ja istuu nyt Jumalan oikealla puolella hallitsijana (Psalmi 110).

Suomessa juhlitaan äitienpäivää samana päivänä kuin Saksassa. Mutta toisin kuin Suomessa isillä ei Saksassa ole virallista isänpäivää. Siitä syystä monet saksalaiset isät omivat helatorstain – eli äitienpäivän jälkeen ensimmäisen juhlapäivän – ja viettävät vapaapäivän keskenään luonnossa tai terassiravintolassa. Miten tämä liittyy sitten Jeesukseen ja ”taivaaseenajoon”? Tietenkin sinä päivänä Jeesus palasi hänen Isänsä luo. Todella yllättävää tässä on kuitenkin se, että vuonna 1936 Saksan kansallissosialistit olivat julistaneet helatorstain viralliseksi isänpäiväksi, jonka idea on siis säilynyt tähän päivään saakka.  

Lopuksi mainitsen vielä yhden asian, joka on kytköksissä ”taivaaseenajoon”. Kun saksalaiset puhuvat toivottomasta tehtävästä, joka saattaa pahimmassa tapauksessa tarkoittaa hengen menetystä, he kutsuvat sitä sitten Himmelfahrtskommandoksi (suomeksi itsemurhakomennus). Kristuksen taivaaseen astuminen ei liity siihen kuitenkaan suoraan, vaan hänen tulemisensa alas maan päälle merkitsi kuolemaa, ”sillä” – hänen mukaansa – ”ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien puolesta.” (Markus 10,45)

Miten siis voidaan muistaa, miten pieru, olutravintola, sininen taivas, himmeli, itsemurhakomennus ja Isän Poika liittyvät toisiinsa? Pidä mielessä saksalaisten helatorstai-sana!

 

Oliver Jarde

lehtori, saksan kieli

Last updated: 2.6.2017