Tiivistelmä

Järvi matkailumaisemana: Neutraali maisema vai elämyksellinen paikka?

Tuohino, Anja (2008).  Lisensiaatintutkimus 61s + viisi artikkelia, Luonnontieteellinen tiedekunta, maantieteen laitos.

Jo 1800-luvun lopulla Suomi tunnettiin tuhansien järvien matkailumaana. Vaikka järvet ovat Suomen matkailun keskeinen vetovoimatekijä, on matkailualan toimijoiden perustietämys järviresurssin erityisyydestä matkailukehityksen voimavarana yllättävän ohutta. Todellisuudessa Suomen loistava järviresurssi on vielä monessa suhteessa uinuva matkailumahdollisuus. Myöskään Suomen tunnettuus tuhansien järvien maana ei ole itsestään selvää.

Tutkimuksen päätarkoituksena on osoittaa, että tuomalla järvimaisemiin liitettyihin mielenmaisemiin mukaan paikan hengen käsitteen, markkinointia ja alueen matkailullista kehittämistä voidaan terävöittää ja järvet matkailullisena resurssina ottaa paremmin markkinoinnin käyttöön. ’Järven hengen’ nostaminen perinteisten matkailukuvien rinnalle tuo järvimatkailuun ja -maisemaan uutta lisäarvoa ja siten edesauttaa neutraalin järvimaiseman muuttumista merkitykselliseksi paikaksi. Pääpaino on maiseman näkemisessä ja kokemisessa. Maisemaa tarkasteltiin niin yksittäisen matkaesitteen, järvellä soutavien ja soutukilpailua katsovien kuin järvimaisemaa esittävien valokuvien tulkinnan kautta.

Italiassa ja Saksassa toteutetussa empiirisessä tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan paikan henkeä uudesta näkökulmasta. Tärkeimmät esille nousseet kysymykset olivat: Voisiko matkailija löytää tai kokea paikan hengen markkinoinnin käyttämistä valokuvista ilman suoraa henkilökohtaista vuorovaikutusta ja kiinnittymistä paikkaan? Voisiko tuttuuden tunteen saavuttaa vieraassa paikassa? Voisiko vieras paikka olla täynnä kulttuurisia ja omakohtaisia merkityksiä?

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vastaajat lähestyivät esitettyjä kuvia niin ulkopuolisen maiseman tarkkailijan kuin osallisen toimijan näkökulmasta. Neutraalin järvimaiseman muuttuminen merkitykselliseksi riippui niin kuvan esteettisen sisällön kuin sen sisäisten elementtien herättämistä mielikuvista. Maiseman tuttuus - niin kokemisen kuin mielikuvien tasolla - toimi katalysaattorina vastaajien topofiilisille tuntemuksille. Vastaavasti vieraus herätti usein negatiivisia tunteita.

Järven henki löytyi niistä matkailijoiden järvelle antamista positiivisista merkityksistä, joista muodostuu ratkaiseva tekijä matkustamispäätökselle. Merkitykset voivat olla niin aiempiin kokemuksiin perustuvia kuin irrallisen markkinointikuvan herättämiä mielikuvia järvestä ja sen matkailijalle tarjoamasta elämyksestä. Matkailijan näkökulmasta järven henki on yksilöllinen, tunteisiin vetoava kokemus paikan/järven syvemmästä merkityksestä. Tällaista kokemusta ei tarvitse, eikä sitä edes voi perustella tai selittää, se tunnetaan. Järvi myös konkretisoituu aistihavaintojen kautta.  

FM Anja Tuohino
Maantieteen laitos
90014 Oulun yliopisto