Yliopiston etusivulle
University in English
Opiskelemaan yliopistoon
Tiedekunnat ja laitokset
Yliopiston kirjasto

giellagas[at]lists.oulu.fi
puh. +358-8-553 3486
faksi +358-8-553 3451
Giellagas-instituutti
PL 1000
FI-90014 OULUN YLIOPISTO
Saamelaiskonferenssi määräsi vuonna 1992 saamelaisten kansallispäiväksi 6. helmikuuta vuonna 1917 kokoontuneen ensimmäisen yhteisen saamelaiskokouksen kunniaksi. Myös Oulun yliopiston saamen laitoksen henkilökunta ja opiskelijat alkoivat viettää saamelaisten kansallispäivää vuonna 1998, jolloin järjestettiin ensimmäistä kertaa saamelaisten kansallispäivän seminaari.
Seminaarin tavoitteena oli tehdä saamelaisuutta tunnetuksi Oulussakin, samoin kuin korostaa sitä, että Oulussa asui runsaasti saamelaisia ja että täällä voi opiskella saamen kieltä ja kulttuuria. Sen jälkeen, erityisesti Giellagas-instituutin synnyttyä, saamelaisten kansallispäivän seminaareja on järjestetty lähes joka vuosi.
Giellagas-instituutin oma henkilökunta ja jatko-opiskelijat ovat usein päässeet esittelemään seminaareissa tutkimustuloksiaan ja -teemojaan. Teemoina ovat olleet niin saamelaisten oikeudet, kulttuurihistoria kuin kielikysymyksetkin. Vuodesta 2007 kansallispäivän seminaari on järjestetty saamelaisen kulttuuriviikon ja Poro Feria -tapahtuman yhteydessä.
Saamelaisten kansallispäivän seminaariohjelma 11.2.2010.
Saamelaisten kansallispäivän seminaari 6.2.2009.
Giellagas-instituutin järjestämässä saamelaisten kansallispäivän seminaarissa tarkastellaan tänä vuonna perinteisen ja modernin saamelaiskulttuurin kohtaamista muotoilun, taidekäsityön ja valokuvailmaisun näkökulmista.
Sámi design on muotoilua, jonka juuret ovat saamelaisessa käsityökulttuurissa. Tunnusomaista tälle muotoilulle on perinteisen saamenkäsityön eli duodjin näkyminen muun muassa materiaalivalinnoissa ja värien käytössä. Esimerkiksi lapinpukuja voidaan muotoilla uudelleen täysin uusista materiaaleista tai lapinpuvun osia voidaan käyttää modernissa vaatemuotoilussa.
Seminaarissa pohditaan duodjin ja sámi designin suhdetta. Haastaako uusi muotoilu perinteisen käsityön vai tukevatko ne toisiaan? Myydäänkö saamelaiskulttuuria teollisuuden tarpeisiin vai onko sámi design uusi tapa tuottaa saamelaista kulttuuria? Seminaarin on kutsuttu eturivin saamelaisia suunnittelijoita, joilla on pitkä kokemus käsityöläisyydestä tai teollisesta muotoilusta.
Taiteen maisteri Tanja Sanila on valmistunut teolliseksi muotoilijaksi Lapin yliopistosta vuonna 2007. Hän lähtökohtansa muotoilussa ovat kolttakulttuurissa ja sen käytännönläheisessä ja toimivuutta korostavassa esinekulttuurissa. Sanila on mm. muotoillut saamelaisten komsion, kätkyen, teollisesti valmistettavaan muotoon.
Taiteilija Elli-Maaret Helander toimii Pyhä-Luosto-alueella ohjelmapalveluyrittäjänä. Lisäksi hän valmistaa poronnahasta rumpuja, joiden aiheet liittyvät vanhaan saamelaiseen mytologiaan.
Tesktiilisuunnittelija Seija Ranttila on toiminut pitkään suunnittelijana tekstiiliteollisuudessa. Muun muassa Finlayson Oy, Nanso Group Oy ja Lennol Oy valmistavat hänen suunnittelemiaan kankaita. Ranttilan tekstiileissä näkyvät vahvasti hänen saamelaiset juurensa.
Taidekäsityöläinen Maarit Magga on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hän suorittaa parhaillaan duodjin maisteriopintoja saamelaisessa korkeakoulussa, Norjan Koutokeinossa. Maarit Maggalle duodji on kokonaisvaltainen osa hänen elämäänsä, jossa luonnon vuotuiskierre on jatkuvasti läsnä. Hänen työskentelystään kerrotaan mm. Pohjois-Pohjanmaan museon Poron jäljillä-näyttelyssä.
Valokuvataiteilija Marja Helander kertoo puheenvuorossaan, miten perinteinen ja moderni aika nivoutuvat saamelaiskulttuurissa valokuvaajan näkökulmasta.
Norjan saamelainen Ilja Márja Henriksen Magga suoritti kesällä 2008 muotitaitelijan tutkinnon Bournemouthin Arts Insitutissa. Hänen asukokoelmansa Sámi Collection osallistui maineikkaaseen Lontoon Graduate Fashion Week 08 – tapahtumaan. Hän pohtii saamelaisen suunnittelijan etiikkaa muotimaailmassa; miten luoda uutta vaatemuotoilua loukkaamatta saamelaiskulttuurin kirjoittamattomia sääntöjä ja myymättä itse kulttuuria muotiteollisuudelle.
Saamelaiskonferenssi määräsi vuonna 1992 saamelaisten kansallispäiväksi 6. helmikuuta vuonna 1917 kokoontuneen ensimmäisen yhteisen saamelaiskokouksen kunniaksi. Myös Oulun yliopiston saamen laitoksen henkilökunta ja opiskelijat alkoivat viettää saamelaisten kansallispäivää vuonna 1998, jolloin järjestettiin ensimmäistä kertaa saamelaisten kansallispäivän seminaari.
Seminaarin tavoitteena oli tehdä saamelaisuutta tunnetuksi Oulussakin, samoin kuin korostaa sitä, että Oulussa asui runsaasti saamelaisia ja että täällä voi opiskella saamen kieltä ja kulttuuria. Sen jälkeen, erityisesti Giellagas-instituutin synnyttyä, saamelaisten kansallispäivän seminaareja on järjestetty lähes joka vuosi.
Giellagas-instituutin oma henkilökunta ja jatko-opiskelijat ovat usein päässeet esittelemään seminaareissa tutkimustuloksiaan ja -teemojaan. Teemoina ovat olleet niin saamelaisten oikeudet, kulttuurihistoria kuin kielikysymyksetkin. Vuonna 2007 kansallispäivän seminaari järjestettiin saamelaisen kulttuuriviikon ja PoroFerian yhteydessä.