Studeren

 

Oahppoávdnasiid geavatlaš rávvagat ja dárkilut gursa- ja sáledieđut gávdnojit WebOodis.

 

     

      Boađe lohkat!

      Oulu universitehtii ohccojuvvo olles Supmii guoskevaš oktasaš ozus čujuhusas opintopolku.fi.

      Váldoozuid ohcanáigi lea giđđat, Giellagas-instituhta sisabeassaniskosat leat miesse-geassemánus.

      1. Sámegiela váldoávnnasvuoigatvuođa (davvisáme- dahje anárašgiella) sáhttá oažžut go ohcá oahppoávdnasii giđa oktasašozus ja oassálastá sisabeassaniskosii.

      Oulu universitehta studeanta sáhttá oažžut váldoávnnasvuoigatvuođa maiddái dalle go čađaha sámegiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid unnimustá árvosániin 3 ja ohcá dieđagottis vuoigatvuođa molsut váldoávdnasa.

      2. Sámiid kultuvrra váldoávnnasvuoigatvuođa sáhttá oažžut go ohcá universitehtii oktasaš ozus ja oassálastá sisabeassaniskosii. Dárkilut dieđut leat humanisttalaš dieđagotti oahppoofelaččas.

       

      Lassidieđuid ohcamis oažžu Giellagas-instituhtas:

      Marjatta Jomppanen, HU327
      tel. +358 (0)50 308 0682
      rávdnjepoasta: marjatta.jomppanen [at] oulu.fi

      Dieđuid oažžu maid Oulu universitehtas:

      Hakijapalvelut, Oulun yliopisto
      hakijapalvelut(at)oulu.fi
      tel. +358 (0)50 308 0682

      ABI-beaivvit ordnejuvvojit Oulu universitehtas juohke čavčča. Maiddái Giellagas-instituhtta ja Oulu universitehta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid ávnnassearvi GieKu rs lea álo mielde čájáhallamin doaimmas.

       

      Oahppoávdnasat

      Giellagas-instituhta oahppoávdnasat leat sámegiella ja sámiid kultuvra.

      Sámegiella lea oassi Oulu universitehta gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmas (KIEKI).

      Sámiid kultuvra lea oassi historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmmas (HIKUVIE).

      Ulbmilin lea, ahte sii geain lea beroštupmi earenoamážit sámegillii, besset vuodjut namalassii giellaáššiide, ja nuppi dáfus fas dakkárat geain leat eanas kultuvrralaš beroštumit, sáhttet čiekŋut sámiid kultuvrii juo oahpuid álggu rájes. Kulturoahpuide gullet muhtin veardde maid sámegiela oahput ja sámiid kultuvra lea diehttelas earenoamáš lunddolaš oalgeávnnas giellaohppiide. Ná dát guokte oahppoávdnasa maid dorjot nubbi nuppi.

      Dasa lassin Giellagas-instituhtas lea vejolaš lohkat nuortalašgiela sierra vuoigatvuođain ávnnasoahpuid rádjái ja davvisámegiela vieris giellan -vuođđooahpuid. Nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahput leat oaivvilduvvon ohppiide, geain lea nuortalašgiela eatnigielmáhttu dahje muđui njuovžilis nuortalašgielmáhttu. Dat, leago giellamáhttu doarvái buorre, mihtiduvvo vuolggadásseiskosiin.

       

      Sámegiella

      Sámegiela oahppoávdnasis leat guokte linjjá: davvisámegiella ja anárašgiella. Davvisámegiela linjá lea dárkkuhuvvon eatnigielagiidda ja daidda, geain lea hui buorre giellamáhttu. Anárašgiela linjá lea ráhkaduvvon nu, ahte anárašgiella heive váldoávnnasin sihke vierisgielat álggahalliide ja daidda geat jo hálddašit giela eatnigiellan dahje geain lea hui buorre giellamáhttu.

      Sámegiela dutkan lea humanisttalaš dieđasuorgi ja dan oahpahusas ja dutkamis váldojuvvojit vuhtii giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállon ja čállon giella, giellagáhtten, giela variašuvdna ja giela gárggiidahttin. Oahpahus ordnejuvvo davvisámegillii dahje anárašgillii ja suomagillii dan mielde, goappá linjjá oahppi lea válljen.

      Sámegiela oahppoávdnasa ulbmilin lea skuvlet giellačehpiid sámeservodaga dárbbuide. Oahpuin geargan oahppit barget omd. oahpaheaddjin ja dutkin, sámegiel mediain ja hálddahusbargguin, jorgaleami, giellagáhttema ja giellateknologiija áššedovdin. Sámegiela studeren, iešheanalaš dutkan ja bargoeallimii oahpásmuvvan lasihit studeantta vejolašvuođaid beassat válmmaštuvvama maŋŋá bargui, mii vástida su oahpuid.

      Kandidáhta- ja magisttardutkosa čađaheapmi bistá oktiibuot sullii vihtta jagi. Kandidáhtadutkosa čađahanáigi lea dábálaččat golbma jagi ja magisttardutkosa čađahanáigi guokte jagi. Sámegiela oahpuid sáhttá joatkit gitta doavttirgráđa rádjai.

      Giellagas-instituhtta lea áidna báiki Suomas, gos sámegiela sáhttá lohkat eatnigiellan universitehta dásis.

      Oalgeávdnasiid válljen

      Studeanttat geat ohcet ávnnasoahpaheddjiid skuvlejupmái, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč).

      Sámegiela studeanttat, geat eai loga oahpaheaddjin, sáhttet válljet oalgeávdnasiid friddja. Iešguđege studeantta dutkkus šaddáge iešguđetláganin aiddo oalgeávdnasiid válljejumi geažil. Heivvolaš oalgeávdnasat leat ee. sámiid kultuvra, suomagiella, suomagiella nubbin dahje vieris giellan, eará sámegielat ja suomagiela fuolkegielat, vieris gielat, girjjálašvuohta, informašuvdnadutkamuš  ja servodatfágat. Dábálaš gielladieđa ja fonetihkka leat maid anolaš oalgeávdnasat, erenomážit daidda geat leat beroštuvvan dutki bargguin. 

       

      Davvisámegiella

      Davvisámegiela linjjá oaive- ja oalgeávnnasohppiin gáibiduvvo sámegiela eatnigielmáhttu dahje muđui hui buorre sámegiel máhttu.

      Studeanttat, geat háliidit lohkat sámegiela oalgeávnnasin davvisámegiela linjjás, galget oassálastit vuolggadásseiskosii. Vuolggadásseiskkus sulastahttá sisabeassaniskosa, mii ordnejuvvo juohke jagi.

      Fuom. Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela vieris giellan.

      Davvisámegiela linnjá

      Vuođđooahput (25 oč)

      683462Y Persovnnalaš oahppoplána I (0 oč)
      683407P Sojahanoahppa (5 oč)
      683406P Jietnadatoahppa (5 oč) 
      683520P Sátneráhkadeapmi (5 oč) 
      683521P Čállin I (5 oč) 
      683522P Jorgaleapmi I (5 oč)

      Ávnnasoahput (45  )

      683463Y Persovnnalaš oahppoplána II (0 oč)
      683489A Sámi girjjálašvuohta (5 oč)
      683523A Jorgaleapmi II (5 oč) 
      683524A Sátnerádju (5 oč) 
      683525A Čállin II (5 oč) 
      683526A Cealkkaoahppa (5 oč) 
      683527A Gielaid áitatvulošvuohta ja ealáskahttin (5 oč) 
      683420A Kandidáhtadutkamuš (10 oč) 
      683430A Maturitehta (kandidáhtadutkkus) (0 oč) 
      683450A Váljaoahput (unnimustá 5 oč)
      683421A Bargoeallimii oahpásmuvvan (váljaoahppu) (6-8 oč) 

      Čiekŋudeaddji oahput (80 oč)

      683465Y Persovnnalaš oahppoplána III (0 oč) 
      683422S Anáraš- dahje nuortalašgiella (5 oč) 
      683528S Láidehus eará sámegielaide (5 oč) 
      683529S Giellagáhtten (5 oč) 
      683429S Váljaoahput (10 oč) 
      683530S Giellahistorjá (5 oč) 
      683531S Graduseminára (10 oč) 
      683427S Pro gradu –dutkamuš (40 oč) 
      683431S Maturitehta (magisttardutkkus) (0 oč)

       

      Anárašgiella

      Anárašgiela váldoávnnasvuoigatvuođa oažžu go ohcá gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmmii, vállje váldoávnnasin anárašgiela ja oassálastá sisabeassaniskosii. Anárašgiella lea maiddái friddja oalgeávnnas. Anárašgiela vuođđokurssain sáhttá čađahit ovttaskas kurssaid dahje ráhkadit kurssain vuođđooahpuid (25 oč) ja ávnnasoahpuid (35 oč) ollisvuođa. Anárašgiella heive oalgeávnnasin ovdamearkka dihte sápmelaš kultuvrra, davvisámegiela, suomagiela ja historjádiehtagiid studeanttaide ja daidda geat lohket oahpaheaddjin.

      Oulu universitehta oahppi sáhttá oažžut anárašgiela váldoávnnasvuoigatvuođa maid nu, ahte son čađaha vuođđo- ja ávnnasoahpuid unnimustá árvosániin 3 ja ohcá dieđagottis vuoigatvuođa molsut váldoávdnasa.

      Lassidieđuid anárašgiela lohkamis addá Mervi Skopets: mervi.skopets(at)oulu.fi. Tel: +358 (0)50 579 9280

      Geahčastat oahppoávdnasii

      Anárašgiela oahpahus ja dutkamuš álge Oulu universitehtas jagi 2000, go anárašgiella šattai oalgeávnnasin. Jagi 2011 das šattai sámegiela váldoávdnasa siste iehčanas oahppolinjá, mii doalvu magisttardutkosa rádjái.

      Oahpahusas ja dutkamis guovddáš áššit leat erenomážit giela ráhkadus ja geavaheapmi, hállan- ja čállingiella, giellagáhtten ja giela rievdan ja gárgen, muhto oahpuide gullet maid giela jorgalan- ja ealáskahttinoahput. Anárašgiela oahpahus lea álggus suomagillii, ja oahpahusgiella molsašuvvá veahážiid mielde anárašgiellan go vuođđooahput ovdánit.

      Anárašgiela linjá lea ráhkaduvvon nu, ahte dat heive váldoávnnasin sihke vierisgiel álggahalliide ja daidda geain lea anárašgiel eatnigielmáhttu dahje geat muđui hálddašit giela bures. Anárašgiela oahpuid sáhttá álggahit áibbas álggus kurssain Inarinsaamen peruskurssi I dahje boahtit fárrui dakkár sajis mii heive iežas giellamáhtu dáfus, jos duohken leat jo ovddit oahput dahje máhtut. Eanas anárašgiela oahpuin ordnejuvvo fierbmelogaldallamin ja gáiddusoahpahussan.

      Anárašgiela oahpahusas dehálaš rolla lea oahppamateriála ráhkadeamis ja girjjálašvuođa jorgaleamis. Anáraš giellabirrasis diehtu giela ealáskahttimis lea okta giela guovddáš geađgejulggiin, manin studentii lea lunddolaš válljet revitalisašuvdnaoahpuid. Giela áššedovdit dárbbašuvvojit maid oahpahusas, dutkamušas ja ovdamearkka dihte hálddahusbargguin. Oalgeávdnasiid oažžu válljet iežas beroštumiid ja mihttomeriid mielde. Kandidáhtaoahpuide gullá maid bargohárjehallan.

      Oahppoollisvuođat ja -ulbmilat

      Anárašgiela vuođđooahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša anárašgiela vuođđogiellaoahpa ja máhttá geavahit giela lunddolaččat beaivválaš giellan sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Dasa lassin studeanta hálddaša guovddáš doahpagiid, mat laktásit anárašgiela dutkamii, ja dovdá giela sajádaga servodagas ja anáraš kultuvrra váldolinjjáid.

      Anárašgiela ávnnasoahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša čiekŋalit anárašgiela ráhkadusa. Son dovdá maid girjegiela šaddama ja čállingiela ovdáneami dálá hápmái. Seammás studeanta oažžu čiekŋalet oainnu giela sierra dutkansurggiide. Studeanta hálddaša dieđalaš čállima vuođđoáššiid ja máhttá čállit gálduiguin ja materiála vehkiin oanehis dieđalaš dutkamušaid ja ráhkadit ovdaságaid ja eará čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimiid.

      Anárašgiela čiekŋudeaddji oahpuid čađaheami maŋŋá studeanta hálddaša giela ráhkadusa ain vuđoleappot. Son bastá bargat iehčanas dieđalaš barggu ja máhttá atnit dutkanbarggustis ávkin gálduid ja dutkanmateriála. Dasa lassin son máhttá doaibmat áššedovdin giela sierra surggiin.

      Lassidieđut anárašgiela lohkamis anárašgillii ja suomagillii.

       

      Sámiid kultuvra

      Sámiid kultuvrra oahpuid ulbmilin lea dovdat sámeservodaga ja -kultuvrra ja daidda guoski dutkama. Sámiid kultuvra guorahallojuvvo viidát máŋggaid davvikultuvrraid ja eamiálbmogiid geahččanguovllus. Sámiid kultuvra čatnasa dieđusge maiddái Davviriikkaid dábálaš historjjálaš, servodatlaš ja juridihkalaš diliide.

      Oahpahusa ulbmilin lea addit dieđuid sámiid árbevieru ja servodaga iešguđetlágan beliin ja lasihit áddejumi ja beroštumi daidda. Ulbmilin lea maiddái addit iešguđetlágan máhtuid boahttevaš oahpaheddjiide, dieđiheddjiide, virgeolbmuide ja dutkiide.

      Oahpaheaddjin kurssain leat sápmelaš, suopmelaš ja olgoriikkalaš áššedovdit. Oahpahusgiellan lea dábálaččat suomagiella, muhto dárbbu mielde maiddái sámegiella, eaŋgalsgiella dahje ruoŧagiella.

      Studeanttat geat lohket ávnnasoahpaheaddjin, čađahit bákkolaš oalgeávnnasin sámiid kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč).

       

      Oalgeávdnasat

       

      Nuortalašgiella

      Nuortalašgiela oahput leat dárkkuhuvvon ohppiide, geat hállet nuortalašgiela eatnigiellan dahje njuovžilit vieris giellan. Vuoigatvuođa lohkat nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid ožžot Oulu universitehta oahppit ja dat geain lea sierra studerenvuoigatvuohta. Ovdal go oažžu studerenvuoigatvuođa ferte oassálastit vuolggadásseiskosii ja čađahit dan dohkálaččat.

      Nuortalašgiela vuođđooahput

      Nuortalašgiela vuođđooahput addet oahppái daid dieđuid ja máhtuid, maid dárbbaša nuortalašgiela ráhkadusa (jietnadat-, hápme- ja cealkkaoahpa) gielladieđalaš govvideamis ja analyseremis. Dasa lassin oahput viiddidit ja čiekŋudit studeantta aktiiva giellamáhtu sátneráju, čállima ja jorgaleami oasis.

       

      Davvisámegiella vieris giellan

      Davvisámegiella vieris giellan lea friddja oalgeávnnas Oulu universitehta studeanttaide. Oahppoávdnasis lea vejolaš čađahit vuođđooahpuid (25 oč).

      Lassidieđut suomagillii.

      Fuom. Giellagas-instituhtas lea maiddái vejolaš lohkat davvisámegiela oalgeávnnasin, go čađaha dohkálaččat vuolggadásseiskosa.

       

      Eará oahput

       

      Ávnnasoahpaheaddjiskuvlen

      Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiskuvlen

      Geat háliidit sámegiela ávnnasoahpaheaddjin galget čađahit sámegiela oahpuid lassin oalgeávnnasin girjjálašvuođa vuođđooahpuid (25 oč), sápmelaš kultuvrra vuođđooahpuid (25 oč), hállankommunikašuvnna oahpuid (5 oč) ja ávnnasoahpaheaddji pedagogalaš oahpuid (60 oč). Oassi oahpaheaddji pedagogalaš oahpuin gullá kandidáhtadutkosii ja oassi fas magisttardutkosii. Pedagogalaš oahpuid vuosttaš oassi (30 oč) čađahuvvo goalmmát lohkanjagi giđđalohkanbaji áigge ja nubbe oassi njealját lohkanjagi čakčalohkanbajis.

      Ávnnasoahpuid teorehtalaš oasi čađahit Oulus, muhto eanemus oahpahushárjehallama barget Sámis. Sámegiela ávnnasoahpaheaddjiskuvlema vástoolmmožin lea universitehtalektor (HU 327, tel. 029 448 3486), geas sáhttá jearrat lassedieđuid.

      Lassedieđut skuvlemis pedagogalaš dieđagotti Aineenopettajakoulutus-siidduin.

       

      Hárjehallan

      Giellagas-instituhta ohppiid hárjehallan

      Hárjehallan oaivvilda dakkár barggu, mii laktása oahpposuorgái ja mas heivehit oahpuin ožžojuvvon máhtuid geavadii ja nuppe dáfus ohpet áššiid, maid sáhttá ávkkástallat studeremis. Studeanta ohcá ieš hárjehallansaji ja sihkkarastá oktavuođaolbmuin, ahte dat sadji heive.

      Hárjehallama sisdoallu ja lágášvuohta galget vástidit váldoávdnasa skuvlenmihttomeriid. Ulbmilin lea, ahte studeanta oažžu vásáhusa dakkár bargobirrasis, masa son soaitá mannat maiddái gárvvásmuvvama maŋŋá.

      Oahppočuoggáid sáhttá bidjat jogo sámegiela (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela) oahpuide dahje sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide. Jos ovdamearkka dihte váldoávnnas lea sámegiella ja oalgeávnnas sápmelaš kultuvra, sáhttá sámegiela bargohárjehallama bidjat sámegiela ávnnasoahpuide dahje čiekŋudeaddji oahpuide ja sápmelaš kultuvrra bargohárjehallama fas sápmelaš kultuvrra ávnnasoahpuide.

      Bargohárjehallama oahppokoda sáhttá leat ávnnasoahpuid dahje čiekŋudeaddji oahpuid ”eaktodáhtolaš oahput”.

      Bargoeallinoahput (25 oč)

      Gielaid ja girjjálašvuođa dutkkusprográmma (KIEKI) ja historjá-, kultuvra- ja gulahallandiehtagiid dutkkusprográmma (HIKUVIE) studeanttat sáhttet čađahit maid 25 oahppočuoggá viidosaš bargoeallinoahpuid ollisvuođa, mii heive kandidáhta- dahje magisttardutkosa oalgeávnnasin. Bargoeallinoahpuid oažžu váldit maid bargohárjehallama lassin. Soaba áššis hárjehallama vástoolbmuin.

      Loga eanet humanisttalaš dieđagotti oahppoofelaččas WebOodis.

      Jeara lasi:

      Hárjehallama oktavuođaolmmoš Giellagas-instituhtas: marjatta.jomppanen(at)oulu.fi, +358 (0)50 308 0682

      Lassidieđut hárjehallamis, hárjehallandoarjagis ja ohcančuozáhagain gávdnojit universitehta hárjehallan-siidduin (suomagillii).

       

      Studeantalonohallan

      Giellagas-instituhtas lea studeantalonohallansoahpamuš UiT Norgga árktalaš universitehtain ja Sámi allaskuvllain. Geavatlaččat soahpamuš mearkkaša dan, ahte Giellagas-instituhta studeanttain lea álki beassat studeantalonohallamii. Giellagas-instituhtas lea ovddit báikkiid lassin guovttágaskasaš lonohallansoahpamuš Kansasa universitehtain. Doppe sáhttá lohkat oahpuid, mat laktásit eamiálbmogiidda.

      Leat maid ollu eará lonohallanprográmmat ja riikkat miehtá máilmmi, maidda sáhttá ohcat studeantalonohallamii. Olgoriikkas čađahuvvon oahpuin galggašii leat ávki oahppái ja dat, guhte lea vuolgimin lonohallamii galgá ovddalgihtii čielggadit makkár oahpuid son sáhttá olgoriikkas čađahit. Jos olgoriikkain čoggojit doarvái ollu oahput, de dain sáhttá čohkket sierra oalgeávnnasollisvuođa.

      Fuom. Ohcanáiggit ja stipeanddaid sturrodagat molsašuddet. Giellagas-instituhtta lea vejolašvuođaid mielde dorjon sin geat vulget studeantalonohallamii (sullii 1500 euro jahkái).

      Oulu universitehta studeantalonohallan-siiddut.

      Lassidieđut

      Lonohallanstuderenáššiid vástoolmmoš humanisttalaš dieđagottis lea riikkaidgaskasaš áššiid kordináhtor (kv-koordinaattori) Miia Juusola.

      Humanisttalaš dieđagoddi:
      Henna Rannanpää (latnja HU398)
      Tel. +358 29 448 3246
      henna.rannanpaa (at) oulu.fi
      (Miia Juusola sadjásaš > 1.5.2018)

      Miia Juusola (latnja HU394)
      miia.juusola(at)oulu.fi
      Tel. +358 29 448 3232

      Oulu universiteahtta:
      international.office(at)oulu.fi
      Tel. +358 29 448 4045

      Giellagas-instituhtta:
      Marjatta Jomppanen (latnja HU327)
      marjatta.jomppanen (at) oulu.fi
      Tel. +358 50 308 0682

       

      Joatkkaoahpput

      Universitehta doavttirskuvla UniOGS (University of Oulu Graduate School) lea oaivvilduvvon buot studeanttaide, geat leat lohkamin Oulu universitehtas doavttiroahpuid.

       

      Ohppiide

       

      Oahpporávven ja fuksiláidehus

      Giellagas-instituhta buot bargit rávvejit ja bagadit oahpuid čađaheamis ja plánemis. Kurssa oahpaheaddji lea lunddolaččat iežas kurssa buoremus áššedovdi.

      Oaiveávdnasiin bagadallama addá Marjatta Jomppanen (HU327). Son lea veahkkin ee. persovnnalaš oahppoplána ráhkadeamis ja gažaldagain, mat laktásit jeavddalaš studeremii ja kurssaid čađaheapmái. Sus lea maiddái ovddasvástádus sámegiela ávnnasoahpaheddjiid skuvlejumis ja son bagadallá ohppiid  áššiiguin mat laktásit bargohárjehallamii.

      Čakčalohkanbaji álggus ordnejuvvo ođđa studeanttaid ja instituhta bargiid oktasaš dieđihan- ja oahpásmuvvandilálašvuohta. Oahpuid álggus láidehusas vástidit erenomážit fuksiláidesteaddjit.

      Oahppi galgá ieš plánet iežas studerema, oahpuid ovdáneami ja áiggi geavaheami. Dan várás galgá ohcat dieđuid ja dahkat válljemiid. Oahppi galgá fuolahit, ahte sutnje čoggojit oahppočuoggát unnimustá 55 oč jagis. Oahpuid váldodeaddu lea oaiveávdnasis.

      Rávvagat studeremii gávdnojit humanisttalaš dieđagotti Studeren-siidduin (suomagillii).

       

       

      POP (HOPS)

      Oahppit ráhkadit vuosttas lohkanbaji loahpas persovnnalaš oahppoplánaid (POP, suomagillii HOPS). Daid gieđahallama várás sohppojuvvo juohke studentii sierra áigi, goas lea vejolaš ságastallat dárkilabbot gažaldagain, mat laktásit oahpuide.

      POP sisttisdoallá plána oahpuid ovdáneamis, válljejuvvon oahppoollisvuođain ja áiggi geavaheamis. Dat lea oahpuid várás ráhkaduvvon konkrehta plána ja dan gánniha dahkat dalán oahpuid álggus. Plána dárkkistuvvo dađe mielde go oahput ovdánit ja rievdaduvvo dárbbu mielde. Oahppoplána guhkkit áiggi ulbmilin lea kandidáhta- ja magisttardutkkus, ja dát ulbmil juhkkojuvvo plánas unnit oasseulbmiliidda vai šaddá álkibun čađahit dutkosa. Áigegeavaheami plánen ja oasseulbmiliid olaheapmi leat maid dehálaččat bargomotivašuvdnii.

      Sámegiela oahpaheaddjistudeanttat čađahit oahpaheaddji pedagogalaš oahpuid. Studeanttat ráhkadit persovnnalaš oahppoplánaid (POP:id) ovttas bajásgeassindiehtagiid dieđagotti ja Giellagas-instituhta lektoriiguin.

       

      Rávvagat oahppočájánasbargguide

      Rávvagat sámiid kultuvrra oahppoávdnasa oahppočájánasaid čállimii:

      TIETEELLISEN TUTKIELMAN PERUSTEET (PDF: 10.4.2017)

       

      GieKu rs

      Oulu universitehta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid ávnnassearvi GieKu vuođđuduvvui golggotmánu 5. beaivvi 2005. Searvvi namma boahtá sániin giella ja kultuvra.

      Searvvi ulbmilin lea doalahit Oulu universitehta Giellagas-instituhta sámegiela ja sámiid kultuvrra studeanttaid oktavuođaid ja doarjut ja ovddidit sin oahppuid. Searvi goziha lahtuid ovdduid, čuovvu oahpahusa ja studerenbirrasa ja viggá ovddidit daid. GieKu ulbmilin lea doallat maid oktavuođa eará sápmelaččaiguin, geat studerejit Oulu universitehtas.

      GieKu rs Facebook-siiddut