2010 Jokkmokk

Kulttuuria, kohtaamisia ja markkinahumua talvisessa Jokkmokkissa - opintomatka Jokkmokkin talvimarkkinoille 4.-7.2.2010


Markkinahumua

Matkamme alkoi torstaina 4. helmikuuta Oulun yliopistolta, kun ahtauduimme kaikkine tavaroinemme kahteen minibussiin. Matka kului rattoisasti ja iloisina saavuimme Jokkmokkiin jo hyvissä ajoin ennen iltaa. Majoitus oli järjestetty Östra skolanin tunnelmallisessa luokkahuoneessa aivan markkinapaikan, Jokkmokkin keskustan, läheisyydessä. Illan käytimme omatoimiseen aluekatsaukseen. Jokkmokk on Ruotsin saamelaisten keskus, joka isännöi tärkeitä saamelaisia instituutioita, kuten museota ja saamelaisten koulutuskeskusta. Jokkmokkissa sijaitsee myös yksi Ruotsin Saamelaiskäräjien toimipisteistä.


Sisnakengät

Saamelaisten koulutuskeskuksen (Samisk utbildning center) opiskelijoiden näyttelyssä
Varsinainen ensimmäinen täysi markkinapäivä avautui meille perjantaina Àjtte -museon kierroksella. Säntäsimme museoon heti aamulla ja saimme mukavasti aikaa tutustua museon aineistoon. Ennen museon pysyvän näyttelyn kierrosta, kävimme vaihtuvien näyttelyjen tilaan pystytetyssä valokuva- ja taidenäyttelyssä. Museon varsinainen näyttely oli rakennettu hienosti, mutta ennen kaikkea kekseliäästi. Museon sisätilat muodostivat poroaidan muotoisen rakennelman, jonka keskellä oli kirnu ja ympärillä konttorit. Konttoreissa oli eri aihealueiden näyttelyitä. Museon kiinnostavimpia esineitä olivat muun muassa vanhan ajan käsityöt, joista huokui edelleen perinteiden kunnioittaminen saamelaisessa käsityössä. Todella vanhojen esineiden valmistuksen ammattitaito oli huomattavaa. Esineistön joukossa ehkä vaikuttavimpia olivat noitarumpu sekä noidan vyö. Kyseiset esineet ovat erityisen harvinaisia saamelaismuseoissa. Tämä johtuu saamelaisesineiden hävitystyöstä, jota muun muassa kirkko harjoitti menneillä vuosisadoilla.


Tutustumista Saamelaisten koulutuskeskukseen (Samisk utbildning center)

Perjantaina ohjelmassa oli toisena tutustumiskohteena mielenkiintoinen vierailu Saamelaisten koulutuskeskukseen (Samisk utbildning center). Koulun toiminnasta ja opetuksesta kertomassa meille oli käsityöopettaja Mikael Pirak. Koulun käsityölinjalla valmistetaan saamelaisia käsitöitä ja opiskelemaan pääsevät vain saamelaiset, jotka ovat rekisteröityneet saamelaiskäräjien rekisteriin. Koulutus kestää kaksi vuotta ja opetusta annetaan saamen ja ruotsin kielillä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat keskittyvät perinteisiin käsitöihin, kun taas toisen vuosikurssin opiskelijat voivat tehdä jo jotain modernimpia käsitöitä. Toisen vuosikurssin opiskelijat järjestävät myös joka vuosi talvimarkkinoille näyttelyn. Kävimme katsomassa tämän vuoden näyttelyn esittelykierroksen päätteeksi. Olimme kaikki vaikuttuneita siitä, kuinka hienoa jälkeä opiskelijat olivat saaneet aikaan. Joillekin meistä syttyi jopa kipinä lähteä vaihtoon kyseiseen käsityökouluun. Käsitöiden lisäksi koulussa on mahdollista opiskella myös saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria sekä uutena oppiaineena saamelaista ruokakulttuuria.


Kiertelyä markkinoilla

Vierailujen jälkeen tutustuimme itsenäisesti Jokkmokkin talvimarkkinoihin. Markkinat on järjestetty vuodesta 1605 lähtien ja vuodesta 1955 lähtien markkinat ovat kehittyneet turistitapahtumaksi. Vaikka alkuperäiset markkinat ovat huomattavasti muuttuneet nykyiseen verrattuna, saamelaiset, heidän toimintansa ja tuotteensa ovat yhä merkittävämmässä asemassa. Suureksi huviksemme markkinoilla myytiin saamelaisten käsitöiden lisäksi myös muun muassa nappiverkkareita ja susipaitoja. Markkinat ovat kautta aikojen olleet tärkeä kokoontumispaikka saamelaisille ja opiskelijoidenkin mielestäni oli mukavaa tavata siellä muiden alueiden saamelaisia. Ohjelmatäyteisen markkinapäivän päätteeksi opiskelijat suuntasivat porukalla tutustumaan paikalliseen iltakulttuuriin.


Niko Valkeapään ja Buljon veljesten keikka

Seuraavana päivänä eli saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta opiskelijat suuntasivat jälleen virkein ja uteliain mielin markkinapaikalle. Varsinaisten markkinoiden lisäksi löytyi myös monen moista muuta mukavaa ja mielekästä nähtävää ja koettavaa. Vierailijoille oli tarjolla muun muassa joikukonsertti lumiteatterissa ja Ruotsin saamelaisteatterin toimesta tarinankerrontaa laavussa. Kun on kyse sentään saamelaismarkkinoista, Jokkmokkiin luonnollisesti oli saapunut esiintymään saamelaisen tähtitaivaan kirkkaimpia tähtiä, kuten Sofia Jannok ja Niko Valkeapää.  Opiskelijat ahkerina markkinavieraina ottivatkin innokkaina osaa näihin eri tapahtumiin. Elämyksiä täynnä olleen lauantaipäivän päätteeksi porukka suuntasi kirkkoon kuuntelemaan joikukonserttia, missä esiintyjinä oli Ruotsin saamelaisia joikuosaajia. Loppuhuipentumana hienolle reissulle, ja tietysti kansallispäivän kunniaksi, osa porukasta suuntasi vielä illalla saamelaistansseihin Folketshusiin.


Aktiviteetteja Talvatis-järvellä

Jokkmokkin talvimarkkinat tekivät vaikutuksen opiskelijoihin ja suurena kulttuuritapahtumana markkinat tarjosivat jokaiselle jotakin. Reissu oli siis kaikin puoli mukava ja mahtavien kokemusten lisäksi mukaan tarttui kauniita saamelaisia käsitöitä, joita mielellään esittelee jokaiselle vastaantulijalle.

Jokkmokk
- pinta-ala 19 474 km², josta vettä 1 344 km²
- asukasluku 5 599
- kuuluu Norrbottenin lääniin
- kunnan asukkaat ovat pääasiassa saamelaisia
- www.jokkmokk.se

Ájtte (tunturi- ja saamelaismuseo)
- perustettu vuonna 1983
-ruotsin saamelaiskulttuurin päämuseo, erikoistunut tunturialueisiin ja kansallispuistoihin
- järjestää näyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia
- kirjasto, arkistoja, opiskelutiloja, kuva-arkisto, informaatiokeskus ruotsin kansallispuistoista ja tunturialueista
- www.ajtte.com

Kirjoittaneet Juha Halonen, Pilvi Vuomajoki ja Iris Harlin
Kuvannut Juha Halonen

Viimeksi päivitetty: 1.7.2016