2009 Divtasvuodna

Vuonoja, vuoria ja vieraanvaraisuutta – opintomatka Divtasvuodnaan (Tystfjordiin) 18.−22.5.2009


Giellagas vuonon pohjukassa

Kun auringon ensisäteet kurkistelivat puiden takaa maanantaina 18. toukokuuta 2009, Giellagas-instituutti pakkautui bussiin ja starttasi opintomatkalle kohti Norjan vuonoja. Viisitoista hikistä tuntia myöhemmin, upeiden maisemien ja parin harharetken jälkeen saavuimme viimein Innhavetin kylään ja majoituimme hotelliimme.


Árran, luulajansaamelainen kulttuurikeskus

Lyhyeksi jääneiden yöunien ja maittavan norjalaisen aamupalan jälkeen ajaa huristelimme Ájluoktan kylään tutustumaan Árraniin toimintaan sekä Ájluoktan kouluun. Koulussa meidät valloitti pieni kolmikielinen poika, joka sanoi oppineensa suomen kielen ”kun synnyin”. Árranissa meille pidettiin useita luentoja luulajansaamelaisten historiasta, kulttuurista ja kielestä.

Giellagaksen aikaisempien ekskursioiden tapaan tämäkään matka ei kuitenkaan ollut pelkkää luennoilla istumista, vaan pääsimme tutustumaan myös paikallisten nuorten elämään. Oppaana meillä toimi Giellagaksessa vaihto-oppilaana ollut Lars Kintel, joka oli järjestänyt meille yhteisiä illanviettoja, paintballia sekä veneretken turskankasvatusaltaalle. Kuten muillakin pohjoisilla alueilla, Divtasvuodnassakin ongelmana on, että nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan ja nuoret miehet jäävät kotiseudulleen. Tämän vuoksi illanviettoihin saapuikin Giellagaksen opiskelijoiden lisäksi ainoastaan paikallisia nuoria miehiä.


Paintball, hauskanpitoa metsässä

Ekskursion todellinen tarkoitus valkeni meille vasta Árranin laavussa järjestetyssä illanvietossa, jonne oli Giellagaksen tyttökaartin lisäksi saapunut ainoastaan paikallisia nuoria miehiä. Anni-Siiri ehdottikin, että Giellagas-instituutin voisi siirtää Ájluoktaan. Kuten muillakin pohjoisilla alueilla, Divtasvuodnassakin ongelmana on, että nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan ja nuoret miehet jäävät kotiseudulleen.


Laavulla ”I want a molecule of three”

Keskiviikkona kapusimme katsomaan Leiknesin yli 9000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia, jotka olivat poikkeuksellisen eläviä ja luonnollisen näköisiä. Piirroksissa oli pelkkiä eläimiä, ja ne oli hiottu kallion pintaan. Ei tiedetä, kuka ne on tehnyt tai miksi. Professori Lehtolalla oli kuitenkin oma teoriansa: Hän arveli, että muinaiset ihmiset olivat eksyneet paikalle ja aikansa kuluksi raapustelleet kuvioita kallioon.


Leiknesin joutsenet

Keskiviikkona kapusimme katsomaan Leiknesin yli 9000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia, jotka olivat poikkeuksellisen eläviä ja luonnollisen näköisiä. Piirroksissa oli pelkkiä eläimiä, ja ne oli hiottu kallion pintaan. Ei tiedetä, kuka ne on tehnyt tai miksi. Professori Lehtolalla oli kuitenkin oma teoriansa: Hän arveli, että muinaiset ihmiset olivat eksyneet paikalle ja aikansa kuluksi raapustelleet kuvioita kallioon.


Kohti uusia seikkailuja

Siinä missä aurinko oli meitä aiempina päivinä hellinyt, torstai valkeni harmaana. Se ei kuitenkaan estänyt meitä seilaamasta paatilla Vuodnabahtaan, vuonon pohjukkaan, Larsin kesäpaikkaan. Täällä Norja on kapeimmillaan: vuonon pohjukasta Ruotsin rajalle on vain kuusi kilometriä. Lars kertoi meille, että toisen maailmansodan aikaan paikalliset saamelaiset opastivat henkensä kaupalla tuhansia pakolaisia turvaan rajan yli. Vasta viime vuosina nämä sankarit ovat saaneet Norjan valtiolta ansaitsemansa tunnustuksen. Lars tunsi paikallishistorian kuin omat taskunsa ja kertoi meille myös paljon muita tarinoita. Saimme kuulla, että Divtasvuodna on viimeinen paikka, jonka Jumala loi. Vuonon viisi haaraa syntyivät Jumalan kouraistessa maata mantereen reunasta. Maa-aineksen hän heitti taakseen mereen, ja tästä jätteestä syntyivät Lofootit.

Haikeina hyvästelimme Divtasvuodnan ja Larsin. Monia kokemuksia rikkaampina suunnistimme kohti Ruotsia. Kahdenkymmenen tunnelin, yhden tekoaltaan ja seitsemän hirven jälkeen saavuimme Arjeplogiin. Vierailimme hopeamuseossa ja saimme kuulla paikallisten saamelaisten historiasta. Kukkarot tyhjinä ja kassit pullollaan hyppäsimme bussiin ja käänsimme nokan kohti Oulua.

Divtasvuodna (Tysfjord)
- pinta-ala 1464 km², josta maata 1360 km²
- asukasluku 2052 (vuonna 2007)
            - Ájluokta (Drag) n. 800
            - Måsske (Musken) n. 40
            - Gásluokta (Kjøpsvik) n. 950
- kuuluu Nordlandin lääniin ja on osa Nord-Saltenin aluetta
- kunnan viralliset kielet norja ja luulajansaame
- osa saamen kielen hallintoaluetta vuodesta 2006 alkaen
- suurin työllistäjä teollisuus
- www.tysfjord.kommune.no

Árran
- perustettu 1994
- päätavoite: ylläpitää ja kehittää saamen kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa luulajansaamelaisten alueella
- yhteistyötä Bodøn korkeakoulun kanssa
- järjestää luulajansaamen kielen etäopetusta
- dávvervuorkká-museo, luulajansaamenkielinen päiväkoti, käsityöpaja ja tutkimusinstituutti
- saamelaiskäräjien ja NRK Sámi Radion toimipisteet
- Saamelaiskäräjät rahoittavat toimintaa 18 miljoonalla kruunulla vuosittain
- www.arran.no

Kirjoittaneet Anni Ahlakorpi, Pilvi Vuomajoki ja Sini Seine
Kuvanneet Anni Ahlakorpi, Lars Kintel, Sini Seine ja Pilvi Vuomajoki

Viimeksi päivitetty: 1.7.2016