SAAMEN KIELIKYLPY KOULUSSA - saamelaisopetuksen henkilöstökoulutushanke 2015

anarâškielân (inarinsaameksi)

suomeksi (suomagillii)

SÁMI GIELLALÁVGUN SKUVLLAS – MO DOARJJUN IEŽAN GIELA JA KULTUVRRA OAHPAHUSAS

Sámeoahpahusa bargiid skuvlenfidnu 2015

             

Oulu universitehta Giellagas-instituhta ja sámediggi ordnejedje sámeoahpahusa ja -árabajásgeassima bargiide giellalávgunskuvlejumi jagi 2015 áigge. Oahpahusráđđedus ruhtadii fidnu. Skuvlejupmi ovddidii bargiid pedagogalaš ja oahppoávdnasiidda gullevaš dáidduid. Mielde ovttasbarggus ledje maiddái Sámi allaskuvla ja Vaasa universitehta.

Teoriijalogaldallamiid ja doaimmalaš bargobájiid vehkiin skuvlejumis gárggiiduvvojedje ođđa pedagogalaš bargovuogit, mat váldet vuhtii sámegiela ja -kultuvrra. Dat addet oahpaheddjiide bargoneavvuid čiekŋudit ohppiid oahppama, buoridit oahppanbohtosiid ja nannet sámegiela ja -kultuvrra sajádaga skuvllas. Njealji skuvlendeaivvadeami áigge studeanttat ožžo vuđolaš dieđuid giellalávgunoahpahusa teoriijjas, ollašuhttimis, vásáhusain, oahppanbohtosiin ja das, mo dieđuid sáhttá heivehit sámeoahpahussii. Skuvlejupmi veahkehii studeanttaid ráhkkanit ođđa ovda- ja vuođđooahpahusa oahppoplánaide ja oahpásmuvvat oahpahusvugiide, mat ovddidit giela oahppama.

Fidnu lei oassi sámedikki, gielddaid ja skuvllaid ovttasbarggu. Dat attii sámeoahpahusa ja -árabajásgeassima bargiide vejolašvuođa gulahallat ja duddjui ain buoret diehtojuohkinkanálaid. Sámi oahpaheaddjit ja árabajásgeassit besse juohkit iežaset jurdagiid ja máhtu ja čoavdit ovttas hástalusaid, mat ledje boahtán ovdan árgabeaivvi barggus. Lagasoahpahusa ságastallamat ovddidedje oahppama lassin maiddái barggus buresveadjima.

Skuvlenfidnui oassálaste 37 studeantta, geain 35 čađahedje 6 oahppočuoggá universitehtaoahpuid. Sámediggi vurke skuvlenfidnu bohtosiid ja doaimmaha sámi giellalávgunoahpahusa resursagirjji sámi oahpahusa ja árabajásgeassima bargiid atnui. Girjji lea dárkkuhus almmustahttit jagi 2016 áigge. Fidnu ruhtadit Oahpahusráđđehus ja Oulu universitehta Giellagas-instituhta.

Skuvlejupmi ordnejuvvui jagi 2015 áigge Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris. Skuvlejumis ledje njeallje guovttebeaivásaš deaivvadeami, main juohkehaččas lei iežas temá:

27.–28.2.2015 Árradis dievaslaš giellalávgun Suomas. Skuvlenbeivviid bargogielat ledje davvisáme-, anáraš- ja suomagiella.

Fáttát ja logaldallit: Giellalávgun ja guovttegielalašvuohta giellaealáskahttima konteavsttas. Annika Pasanen, dutki, Helssega universitehta. Manne ja makkár giellalávgunoahpahusa sámeservodat dárbbaša? Torkel Rasmussen, FT, 1. amanuensa, Sámi allaskuvla. Árradis dievaslaš giellalávgun Suomas. Annika Peltoniemi, dutkanamanuensa, Davviriikalaš gielaid instituhta, Vaasa universitehta. Giellalávgunoahpahusa dilit sámiid ruovttuguovllu gielddain. Giellalávgunskuvlejumi dárbu – boahttevuođa sámeoahpahus ja oahppaplánabargu, Laura Arola.

24.–25.4.2015 Sámi giellalávguma vuođuštusat. Skuvlenbeivviid bargogielat ledje dáro-, eaŋgals-, suoma-, davvisáme- ja anárašgiella. Sáhkavuorut dulkojuvvojedje.

Fáttát ja logaldallit: Sámegiella oahpahusas, 1. ja 2. giella. Guovttegielalašvuohta pedagogalaš perspektiivvas.  Bearrašiid, lagasservoša, árabajásgeassima ja skuvlla rolla giela ovdáneamis. Giellalávgun ja eará guovttegielalaš oahpahusa mállet. Kamil Øzerk, professor, Sámi Allaskuvla/ Oslo universitehta.

6.-7.11.2015 Konkrehta giellalávgunmetodat sámeoahpahusas. Skuvlenbeivviid bargogielat ledje davvisáme-, anáraš- ja suomagiella. Sáhkavuorut dulkojuvvojedje.

Fáttát ja logaldallit: Mo oažžut mánáid oahppat ja geavahit giela? Bargometodat ja vásihusat. Oahptii Iŋgá/ Inga Guttorm, luohkáoahpaheaddji, Ohcejohka. Mii lea váttis sámegiela oahppamis I? Ánte Aikio, professor/ Sámi Allaskuvla. Mánná giela oahpahallin – bargometodat ja vásihusat árabajásgeassimis ja álgooahpahusas. Aura Pieski, sámegielat luohká oahpaheaddji/ Ohcejohka. Maid diehtit sámemánáid vánhemiid davvisámegiela diliin Eanodagas ja Anáris? Magreta Sara, sámegiela oaiveávnnasstudeanta, Oulu universitehta/ Giellagas-instituhta. Guovttegielat/ sámegielat mánáide mihtilmas gielalaš hástalusat. Berit-Ellen Juuso, sámegiela lektor/ Eanodat. Mo oažžut mánáid oahppat sámegiela ja sámástit gávpotbirrasis? Maila Vaarala, mánáidgárdeoahpaheaddji, Snellman-Mäntylä beaiveruoktu, Oulu. Giellabeasis skuvlaoahpahussii, anárašgiella giellalávgunmánáid oahpahusgiellan – bargometodat ja vásihusat. Petra Kuuva, luohkáoahpaheaddji/ Anára skuvla. Rávesolbmot studeantan anárašgielat giellalávgumis – bargometodat ja vásihusat. Anna Morottaja, anárašgiela oahpaheaddji/ Sámi oahpahusguovddáš.

11.–12.12.2015 Sámi giellalávgumiin aktiivvalaš giela geavaheaddjin. Skulenbeivviid bargogielat ledje davvisáme-, anáraš- ja suomagiella. Sáhkavuorut dulkojuvvojedje.

Fáttát ja logaldallit: Mii lea váttis sámegiela oahppamis II? Ánte Aikio, professor/ Sámi allaskuvla. Skuvlla giellabiras ja sámeoahpahusa pedagogihkka – manin sámegiela oidnon skuvllas lea dehálaš? Inker-Anni Linkola, bajit dárkkisteaddji/ Sámi arkiiva. Diehtoteknihkka oahpahusa veahkkeneavvun – bargometodat ja vásihusat. Elle-Máret Näkkäläjärvi, sámegiela oahpaheaddji/ Anára skuvla. Reformapedagogalaš ja konstruktiivvalaš oahpahusmetodat giellalávgunoahpahusas. Rauni Äärelä, luohkáoahpaheaddji/ Soađegilli, doavttirdási studeanta/ Lappi universitehta. Mii lea Kuati.fi? Raija Lehtola, plánejeaddji/ sámediggi. E-girjji digitálalaš materiálat ja sámegielat oahppamateriálaid boahttevuohta. Toivo West, luohkáoahpaheaddji/ Ohcejohka.

SÁMI GIELLALÁVGUN SKUVLLAS – sámeoahpahusa bargiid skuvlenfidnu 2015 (pdf)

 

SÄÄMI KIELÂLÁVGUM ŠKOOVLÂST – MAHT TUÁRJUM JIEČČÂN KIELÂ JÁ KULTTUUR

Sämimáttááttâs pargoviehâškovlimproojeekt 2015

Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut já Sämitigge ornii ive 2015 ääigi Máttááttâshaldâttâs ruttâdem sämimáttááttâs já säämi arâšoddâdem pargoviehân čujottum škovlimproojeekt, mii oovded kielâlávgummáttááttâs. Projektáin ovdedii sämimáttááttâs pargovievâ pedagooglijd já amnâshaaldâšlijd tááiđuid. Mieldi oovtâstpargoost lijjii meid Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla) já  Vaasa ollâopâttâh.

Škovliimist ovdedii sehe teorialuvâldâlmij já oovtâsttoimâlij pargopáájái vievâst uđđâ sämikielâ já -kulttuur vuotânväldee pedagooglijd vuáháduvâid. Toi mield máttáátteijein lii máhđulâšvuotâ pyerediđ oppâm kvaliteet já oppâmpuátusijd sehe ovdediđ sämikielâ já -kulttuur sajattuv škovlâsiärvusist. Uáppeeh, kiäh uásálistii neljii škovlimteeivâdmân, finnejii vuáđulijd tiäđuid kielâlávgummáttááttâs teoriast, keevâtlii olášutmist, vuáháduumijn já oppâmpuátusijn sehe tast, maht taam tiäđu puáhtá heiviittiđ sämimáttááttâsân. Škovlim vievâst uásálisteeh ráhtádâttii ovdâ- já vuáđumáttááttâs uđđâ máttááttâsvuáváámij kiävtun väldimân já uápásmii kielâ oppâm ovdedeijee máttááttâsvuovvijd.  Proojeekt tooimâi uássin Sämitige, kieldâi já škoovlâi oovtâstpargo já adelij sämimáttááttâs- já arâšoddâdempargoviehân viärmádâttâmmáhđulâšvuođâid sehe laajij ovdiist pyerebijd tiäđulonottem vuáháduvâid. Sämimáttáátteijeeh já arâšoddâdeijeeh pessii jyehiđ jurduidis já mättimis sehe čuávdiđ keevâtlii pargoost oovdân puáttám koččâmušâid oovtâst. Aldamáttááttâsteivâdmij áigásiih savâstâlmeh ovdedii oppâm lasseen meid pargoost vaijeem.

Škovlimprojektân uásálistii 37 uápped já sist 35 čođâldittii kuuđâ uáppučuággá vijđosijd ollâopâttâhuápuid ollásávt. Sämitigge dokumentistij škovlimproojeekt ääigi porgum pargo tooimâtmáin sämimáttááttâsâst tuáimee máttáátteijei já arâšoddâdeijei kiävtun reesuurskirje, mii kieđâvuš säämi kielâlávgummáttááttâs.  Kirje lii tárguttâs almostuđ ive 2016 ääigi. Proojeekt ruttâdeh Máttááttâshaldâttâs já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut.

Škovlim uárnejui ive 2015 ääigi nuuvt, ete lijjii nelji teivâdem Sämikulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist. Toh pištii kyehti peeivi já tain lijjii teemah:

27.–28.2.2015 Aarrâd tievâslâš kielâlávgum Suomâst. Škovlimpeeivij pargokiellân lijjii orjâlâš- já anarâškielâ sehe suomâkielâ.

Fáádáh já luvâldelleeh: Kielâlávgum já kyevtkielâlâšvuotâ kielâiäláskittemkontekstist. Annika Pasanen, totkee, Helsig ollâopâttâh. Mane já maggaar kielâlávgummáttááttâs sämisiärvádâh taarbâš? Torkel Rasmussen, FT, 1. amanuens, Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla). Aarrâd tievâslâš kielâlávgum Suomâst. Annika Peltoniemi, tutkâmušamanuens, Tave-eennâmlij kielâi lájádâs, Vaasa ollâopâttâh. Kielâlávgummáttááttâs tile sämikuávlu kieldâin. Kielâlávgummáttááttâs tárbu – puátteevuođâ sämimáttááttâs já máttááttâsvuávámpargo, Laura Arola.

24.–25.4.2015 Sämikielâlii kielâlávgum vuáđđuseh. Škovlimpeeivij ääigi pargokiellân lijjii tárukielâ, eŋgâlâskielâ, suomâkielâ, orjâlâš- já anarâškielâ. Tilálâšvuođâst lijjii tuulhah.

Fáádáh já luvâldelleeh: Sämikielâ máttááttâsâst, 1. já 2. kielâ. Kyevtkielâlâšvuotâ pedagogisii uáinust. Perrui, aldasiärvus, arâšoddâdem já škoovlâ rooli kielâ ovdánmist. Kielâlávgum já eres kyevtkielâlii máttááttâs maalih. Kamil Øzerk, professor, Säämi ollâškovlâ (Sámi Allaskuvla)/ Oslo ollâopâttâh.

6.-7.11.2015 Konkreetliih kielâlávgumvyevih sämimáttááttâsâst.  Škovlimpeeivij ääigi pargokiellân lijjii orjâlâš- já anarâškielâ sehe suomâkielâ. Tilálâšvuođâsti lijjii tuulhah.

Fáádáh já luvâldelleeh: Maht finnip párnáid oppâđ já kevttiđ kielâ? Pargovyevih já feeriimeh. Oahptii Iŋgá/ Inga Guttorm, luokamáttáátteijee/ Ucjuuhâ. Mii sämikielâ oppâmist lii vaigâd I? Ánte Aikio, professor/ Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla).  Pärni kielâuáppen – pargovyevih já feeriimeh arâšoddâdmist já algâmáttááttâsâst. Aura Pieski, sämikielâlii luokamáttáátteijee/ Ucjuuhâ. Maid tiettip sämipárnái vaanhimij orjâlâškielâ tiileest Iänuduvâst já Anarist? Magreta Sara, sämikielâ válduamnâsuáppee, Oulu ollâopâttâh/ Giellagas-instituut.

Kyevtkielâlijd/sämikielâlijd párnáid tijpâliih kielâliih hástuseh. Berit-Ellen Juuso, sämikielâ lehtor/ Iänudâh. Maht finniđ párnááh oppâđ já sárnuđ sämikielâ kaavpugpirrâsist? Maila Vaarala, párnáikärdimáttáátteijee, Snellman-Mäntylä peivikiäčču/ Oulu. Kielâpiervâlist škovlâmáttááttâsân, anarâškielâ kielâlávgumpárnái máttááttâskiellân – pargovyevih já feeriimeh. Petra Kuuva, luokamáttáátteijee/ Aanaar škovlâ. Rävisolmoošuáppeeh anarâškielâ kielâlávgumist – pargovyevih já feeriimeh. Anna Morottaja, anarâškielâ máttáátteijee/ Säämi máttááttâskuávdáš.

11.–12.12.2015 Säämi kielâlávgumáin aktiivlâš kielâkevtten. Škovlimpeeivij ääigi pargokiellân lijjii orjâlâš- já anarâškielâ sehe suomâkielâ. Tilálâšvuođâst lijjii tuulhah.

Fáádáh já luvâldelleeh: Mii sämikielâ oppâmist lii vaigâd II? Ánte Aikio, professor/ Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla). Škoovlâ kielâpirrâdâh já sämimáttááttâs pedagogiik – mondiet sämikielâ oinum škoovlâst lii tehálâš? Inker-Anni Linkola, pajetärhisteijee/ Sämiarkkâdâh. Tiätutekniik máttááttâs išeniävvun – pargovyevih já feeriimeh. Elle-Máret Näkkäläjärvi, sämikielâ máttáátteijee/ Aanaar škovlâ. Reformipedagoogliih já konstruktiivliih máttááttâsvyevih kielâlávgummáttááttâsâst. Rauni Äärelä, luokamáttáátteijee/ Suáđigil, tuáhtárškovliittuvvee/ Laapi ollâopâttâh. Mii lii Kuati.fi? Raija Lehtola, vuávájeijee/ Sämitigge. E-girji digitaalliih materiaaleh já sämikielâlij oppâmateriaalij puátteevuotâ. Toivo West, luokamáttáátteijee/ Ucjuuhâ.

SÄÄMI KIELÂLÁVGUM ŠKOOVLÂST – Sämimáttááttâs pargoviehâškovlimproojeekt 2015 (pdf)

 

SAAMEN KIELIKYLPY KOULUSSA – MITEN TUEN OMAA KIELTÄ JA KULTTUURIA

saamelaisopetuksen henkilöstökoulutushanke 2015

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja Saamelaiskäräjät järjestivät vuoden 2015 aikana Opetushallituksen rahoittaman saamelaisopetuksen ja saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatun kielikylpyopetusta kehittävän koulutushankkeen. Hankkeella edistettiin saamelaisopetuksen henkilöstön pedagogisia ja aineenhallinnallisia taitoja. Mukana yhteistyössä olivat myös Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) ja Vaasan yliopisto.

Koulutuksessa kehitettiin sekä teorialuentojen että yhteistoiminnallisten työpajojen avulla uusia saamen kielen ja kulttuurin huomioivia pedagogisia käytäntöjä. Näiden myötä opettajilla on mahdollisuus parantaa oppimisen laatua ja oppimistuloksia sekä edistää saamen kielen ja kulttuurin asemaa kouluyhteisössä. Neljään koulutustapaamiseen osallistuneet opiskelijat saivat perustavat tiedot kielikylpyopetuksen teoriasta, käytännön toteutuksesta, kokemuksista ja oppimistuloksista sekä siitä, miten tämä tieto on sovellettavissa saamelaisopetukseen. Koulutuksen avulla osallistujat valmistautuivat esi- ja perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käyttöön ottamiseen ja tutustuivat kielen oppimista edistäviin opetusmenetelmiin.  Hanke toimi osana Saamelaiskäräjien, kuntien ja koulujen tekemää yhteistyötä ja antoi saamelaisopetus- ja varhaiskasvatushenkilöstölle verkostoitumismahdollisuuksia sekä loi entistä tiiviimpiä tiedonvaihdon käytäntöjä. Saamelaisopettajat ja varhaiskasvattajat pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja osaamistaan sekä ratkomaan käytännön työssä esiin tulleita kysymyksiä yhdessä. Lähiopetustapaamisten aikana käydyt keskustelut edistivät oppimisen lisäksi myös työssä jaksamista.

Koulutushankkeeseen osallistui 37 opiskelijaa ja heistä 35 suoritti kuuden opintopisteen laajuiset yliopisto-opinnot kokonaan. Saamelaiskäräjät dokumentoi koulutushankkeen aikana tehdyn työn toimittamalla saamen kielikylpyopetusta käsittelevän resurssikirjan saamelaisopetuksessa toimivien opettajien ja varhaiskasvattajien käyttöön.  Kirjan on määrä ilmestyä vuoden 2016 aikana. Hanketta rahoittavat Opetushallitus ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti. 

Koulutus järjestettiin vuoden 2015 aikana neljänä teemoitettuna kahden päivän tapaamisena Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa:

27.–28.2.2015 Varhainen täydellinen kielikylpy Suomessa. Koulutuspäivien työkielinä olivat pohjois- ja inarinsaame sekä suomi.

Aihepiirit ja luennoitsijat: Kielikylpy ja kaksikielisyys kielenelvytyskontekstissa. Annika Pasanen, tutkija, Helsingin yliopisto. Miksi ja minkälaista kielikylpyopetusta saamelaisyhteisö tarvitsee? Torkel Rasmussen, FT, 1. amanuenssi, Sámi allaskuvla. Varhainen täydellinen kielikylpy Suomessa. Annika Peltoniemi, tutkimusamanuenssi, Pohjoismaisten kielten laitos, Vaasan yliopisto. Kielikylpy-opetuksen tilanne saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Kielikylpykoulutuksen tarve – tulevaisuuden saamelaisopetus ja opetussuunnitelmatyö, Laura Arola.

24.–25.4.2015 Saamenkielisen kielikylvyn perusteet. Koulutuspäivien aikana työkielenä olivat norja, englanti, suomi, pohjois- ja inarinsaame. Tilaisuudessa käytettiin tulkkeja.

Aihepiirit ja luennoitsija: Saamen kieli opetuksessa, 1. ja 2. kieli. Kaksikielisyys pedagogisesta näkökulmasta. Perheiden, lähiyhteisön, varhaiskasvatuksen ja koulun rooli kielen kehittymisessä. Kielikylpy ja muita kaksikielisen opetuksen malleja. Kamil Øzerk, professori, Sámi Allaskuvla/ Oslon yliopisto.

6.-7.11.2015 Konkreettiset kielikylpymenetelmät saamelaisopetuksessa.  Koulutuspäivien aikana työkielenä olivat pohjois- ja inarinsaame sekä suomi. Tilaisuudessa käytettiin tulkkeja.

Aihepiirit ja luennoitsijat: Miten saamme lapset oppimaan ja käyttämään kieltä? Työmenetelmiä ja kokemuksia. Oahptii Iŋgá/ Inga Guttorm, luokanopettaja/ Utsjoki. Mikä saamen kielen oppimisessa on vaikeaa I? Ánte Aikio, professori/ Sámi allaskuvla.  Lapsi kielenoppijana – työmenetelmiä ja kokemuksia varhaiskasvatuksesta ja alkuopetuksesta. Aura Pieski, saamenkielisen luokanopettaja/ Utsjoki. Mitä tiedämme saamelaislasten vanhempien pohjoissaamen kielen tilanteesta Enontekiöllä ja Inarissa? Magreta Sara, saamen kielen pääaineopiskelija, Oulun yliopisto/ Giellagas-instituutti.

Kaksikielisille/saamenkielisille lapsille tyypillisiä kielellisiä haasteita. Berit-Ellen Juuso, saamen kielen lehtori/ Enontekiö. Miten saada lapset oppimaan ja puhumaan saamea kaupunkiympäristössä? Maila Vaarala, lastentarhanopettaja, Snellman-Mäntylän päiväkoti/ Oulu. Kielipesästä kouluopetukseen, inarinsaame kielikylpylasten opetuskielenä – työmenetelmiä ja kokemuksia. Petra Kuuva, luokanopettaja/ Inarin koulu. Aikuisopiskelijat inarinsaamen kielikylvyssä – työmenetelmiä ja kokemuksia. Anna Morottaja, inarinsaamen kielen opettaja/ Saamelaisalueen koulutuskeskus.

11.–12.12.2015 saamen kielikylvyllä aktiiviseksi kielenkäyttäjäksi. Koulutuspäivien aikana työkielenä olivat pohjois- ja inarinsaame sekä suomi. Tilaisuudessa käytettiin tulkkeja.

Aihepiirit ja luennoitsijat: Mikä saamen kielen oppimisessa on vaikeaa II? Ánte Aikio, professori/ Sámi allaskuvla. Koulun kielimaisema ja saamelaisopetuksen pedagogiikka – miksi saamen kielen näkyminen koulussa on tärkeää? Inker-Anni Linkola, ylitarkastaja/ Saamelaisarkisto. Tietotekniikka opetuksen apuvälineenä – työmenetelmiä ja kokemuksia. Elle-Máret Näkkäläjärvi, saamen kielen opettaja/ Inarin koulu. Reformipedagogiset ja konstruktivistiset opetusmenetelmät kielikylpyopetuksessa. Rauni Äärelä, luokanopettaja/ Sodankylä, tohtorikoulutettava/ Lapin yliopisto. Mikä on Kuati.fi? Raija Lehtola, suunnittelija/ Saamelaiskäräjät. E-girjin digitaaliset materiaalit ja saamenkielisten oppimateriaalien tulevaisuus. Toivo West, luokanopettaja/ Utsjoki.

SAAMEN KIELIKYLPY KOULUSSA - saamelaisopetuksen henkilöstökoulutushanke 2015 (pdf)

 

 

Viimeksi päivitetty: 4.10.2017