Tietopisto
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Tule mukaan haastekampanjaan!

Numero 12/2010 > pääkirjoitus

Uudistusten vuosi

Kuva

 

Kansainvälinen kehitys ja globalisaatio toivat mukanaan yliopistoreformiaallon. Yliopistoilta vaaditaan kaikkialla tutkimuksen ja opetuksen laadun kohottamista sekä toiminnan tehokkuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämistä.

Yliopistolaitos on pantu kokonaan uuteen uskoon useissa maissa. Nyt myös Suomessa. Uudistukset eivät ole menneet läpi kritiikittä. Parhaillaan Ranskassa ja Italiassa opiskelijat, tutkijat ja opettajat protestoivat voimakkaasti muutoksia vastaan.

Meillä yliopistouudistus toteutettiin ennätysvauhtia. Käytännössä yliopistoille jäi vain vajaa vuosi aikaa toteuttaa kaikki uudistukseen kuuluvat muutokset. Muutos oli ensi vaiheessa taloudellis-hallinnollinen eli uusien puitteiden ja toimintamallien luomista. Näitä olivat yliopistojen pääomittaminen, kiinteistöyhtiöiden perustaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen, valmiuden muodostaminen työnantajana toimimiseksi sekä uusien järjestelmien synnyttäminen hallintoon, johtamiseen, talouteen ja toiminnanohjaukseen. Lisäksi yliopistojen rahoituspohjan laajentaminen aloitettiin.

Markku Savolainen

Nämä vaativat runsaasti suunnittelua, kokouksia ja paperityötä. Tarvittiin uudet johtosäännöt ja järjestettiin talous- ja esimiestehtäviin liittyvää koulutusta.

Organisaatio on ollut lujilla, kun jo ennen yliopistolain voimaantuloa ja sen voimaantultua on ollut käynnissä suuria hankkeita ja uudistuksia, jotka eivät liity uuteen lakiin.

Ponnistuksia vaativa hanke oli uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Samanaikaisesti toteutettiin valtion tuottavuusohjelmaan kuuluvia hankkeita. Säästöjä haettiin vähentämällä henkilöstöä ja keskittämällä talous- ja henkilöstöhallintotehtäviä Vaasan palvelukeskukseen. Tietotekniikka otettiin laajasti käyttöön hallintorutiineissa.

Meillä toteutettiin myös Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi. Valtiovallan taholta paineet yliopistojen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamiseksi voimistuivat. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus korostuivat entisestään opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa. Vaatimus kansainvälistää opetusta ja tutkimusta voimistui. Kokonaiskustannusmalli otettiin käyttöön.

Suuri määrä muutoksia ja uudistuksia olisi toteutettu, vaikka uutta yliopistolakia ei olisi säädettykään.

Professoriliitto ja Tieteentekijät kysyivät syksyllä jäseniltään mielipiteitä yliopistouudistuksesta. Vain 11 prosenttia vastaajista katsoi, että yliopistouudistus onnistui erittäin tai melko hyvin. 55 prosenttia piti uudistusta melko tai erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista on tällä hetkellä melko tyytymättömiä ja yli 7 prosenttia erittäin tyytymättömiä yliopistoon työpaikkana.

Enemmistön mielestä akateeminen vapaus on vähentynyt ja byrokratia lisääntynyt. Virkasuhteen muuttuminen työsuhteeksi sujui enemmistön mukaan ongelmitta.

Oulun yliopistossa käynnistettiin vuoden alussa toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja uuden strategian tukemiseksi. Valtiovarainministeriön päätös siirtää ns. siirtomäärärahat yliopistojen aloittavaan taseeseen pääomaksi on myös aiheuttanut ongelmia. Nämäkin varmasti heijastuvat vastauksissa.

Kysely antaa kuvan siitä, miten yliopistoväki kokee uudistus- ja muutostoimet kokonaisuutena. Yliopiston johto ja hallitus ottavat vakavasti huomioon kyselyn viestin ja tulevat käymään vuoropuhelua henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden kanssa siitä, miten toimintaa tulee kehittää.

Ensi vuoden toiminnassa pääpaino on tutkimuksen ja opetuksen kehittämisessä. Tutkimuksen ja opetuksen toimenpideohjelmiin käytetään ensi vuonna yli 9 miljoonaa euroa. Infrastruktuureja parannetaan yli 20 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana. Yliopiston perusrahoitus kasvaa yli 5 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Varainhankinta on edennyt hyvin. Talous saadaan näillä näkymin tasapainoon ensi vuoden loppuun mennessä.

Yliopistolaissa on tarkasti määrätty hallinnosta vain hallituksen ja rehtorin osalta. Meistä itsestämme riippuu, lisääntyykö vai väheneekö byrokratia, miten käy akateemisen vapauden, miten järjestämme tutkimuksen ja opetuksen sekä sisäisen hallinnon – sen mahdollistaa yliopiston autonomia. Jos sama kysely tehdään kahden vuoden kuluttua, toivon, että mielialat ovat silloin iloisemmat.

Lauri Lajunen
rehtori

 

Kommentit

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 
  hermes(at)oulu.fi Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | 08 553 4092