Tietopisto
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Numero 2/2010 >blogi

Kaoottista heiluntaa

Anna-Maria RaudaskoskiOlli Silvén

Olli Silvén

Yliopistojen aseman, strategioitten ja ansaintalogiikoitten myllerrykset ovat kaoottista heiluriliikettä, joka harvoin osuu uudelleen aiemmin nähdylle uralle. Hyvä niin, sillä kaikki ei ennenkään ollut paremmin; kieltämättä jotkin seikat ovat voineet olla – hetken aikaa. Jatkuvaan muutokseen liittyvät ongelmat kertovat, kuinka vaikea yliopistokoulutuksen on täyttää kaikki odotukset samanaikaisesti.

Nyt OECD:n ajamana yliopistokoulutuksista on pyritty kehittämään globaalisti myytävissä olevia markkinahyödykkeitä. Tulevaisuuden yliopistot halutaan muokata yritysten tavoin toimiviksi yksiköiksi, jotka hankkivat rahoituksensa vapailta markkinoilta tutkimukseen ja opiskelumaksuilla opetukseen.

Perusteluna on esitetty, että Euroopan yliopistoista ainoastaan Oxford ja Cambridge ovat maailman kymmenen parhaan listalla. Sen muut jäsenet ovat USA:sta.

Moni Suomessa USA:n yliopistoista kerrottu asia on käänteistä eurooppalaisen ja kotimaisen koulutusjärjestelmän kritiikkiä, jolle malli löytyy Jonathan Swiftin Gulliverin retkistä: yhteiskuntakritiikki puetaan kuvauksiksi kaukaisista maista ja kuvitelluista yhteiskunnista. Tällaisissa analyyseissa toinen puoli jää usein kertomatta, vaikka sekin voi olla olennainen.

Niinpä on mielenkiintoista havaita, että USA:ssa yliopistokoulutettujen luonnontieteen ja tekniikan osaajien vaje on pitkään ollut merkittävä. Muun muassa uusista tekniikan ammattilaisista on vuosittain 60–70 prosenttia rekrytoitu ulkomailta. Maan oma kysyntäohjattu koulutusjärjestelmä ei siis ole pystynyt tyydyttämään elinkeinoelämän tarpeita.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on Alankomaat. Siellä siirryttiin yliopistovouchereihin kymmenkunta vuotta sitten perusteluna siirtyminen kysyntäohjattuun koulutukseen. Liki välitön seuraus oli ns. muotialojen koulutuksen paisuminen niiden rahoitusesteiden poistuessa. Nykyisin sikäläisen opetusministeriön ja teollisuuden näkemykset muutoksen onnistumisesta menevät ristiin.  Koulutus- ja työmarkkinoiden kysynnät kun ovat eriytyneet.

Australiassa heiluri on ehtinyt pidemmälle ja osin kääntyäkin. Siellä opiskelumaksut otettiin käyttöön 1980-luvulla sääntelyn purkamisen, koulutusmarkkinoiden luonnin ja rakennemuutoksen nimissä. Yliopistokoulutus on nyt maan toiseksi suurin vientisektori: ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään yli 12 000 miljoonan euron vuotuiset maksut.

Kuitenkin vuosi sitten Australian hallitus ilmoitti isosta yliopistouudistuksesta. Sen keskeinen tavoite on mahdollistaa heikommalta taloudelliselta pohjalta ponnistavien opiskelumahdollisuudet ja turvata elinkeinoelämän tasapainoinen kehittyminen.

Suomessa heilurimme ei toistane näitä reittejä. Niinpä tuskin näemme amerikkalaisia opiskelumaksuja, alankomaalaisia vouchereita tai aussien järjestelmäkorjauksia.

Silti täälläkin elinkeinoelämä on varmuudella tyytymätön koettuaan vaatimiensa muutosten vaikutukset. Seurauksena muutokset jatkuvat.  Hyvä noin, sillä kaoottisen heilurin ainut järjestynyt tila on pysähdys.

Olli Silvén
koulutusrehtori

Kommentit

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 
Oulun yliopiston uutiskirje
Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | (08) 553 4092