Tietopisto
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Numero 17/2011 > töissä

Marsperän tuntija

Kuva

Tähtitieteilijä Jarmo Korteniemi on erikoistunut tutkimaan Marsia, punaista planeettaa.

 

Minun päiväni Kaliforniassa

09:00 Pyöräilen punapuumetsikön keskelle kampusalueelle.
10:00 Tarkistan sähköpostit ja uutiset netistä.
11:00 Noudan puolen litran kahvin. Määrä korvaa laadun.
11:15 Alan luokitella piirteitä satelliittikuvista.
13:00 Kuuntelen seminaarin kaasuplaneetan lämpövuota koskevan väitöskirjan edistymisestä.
14:00 Käyn vuoristossa valokuvaamassa. Syön lounaan.
16:00 Luokittelen lisää kuvia. Juon kahvia.
18:00 Palaveri tulevasta kokouksesta ja eilisen pienen maanjäristyksen keskuksesta.
19:00 Teen kaavioita ja kirjoitan huomioita artikkelin pohjaksi.
22:00 Pyöräilen takaisin asunnolle.

 

teksti ja kuvat Juho Karjalainen

Väitöskirjatutkija Jarmo Korteniemi on hiljattain kotiutunut Kaliforniasta, missä hän vietti kaksi vuotta tutkien Marsia, punaista planeettaa. Kotoisessa Oulun yliopistossa häntä on vastassa väitöskirja, joka odottaa valmistumistaan. ”Se oli sellainen kahden vuoden syrjähyppy – siis väitöskirjan tekemisestä!” tutkija naurahtaa.

Korteniemen väitöskirja käsittelee veden ja tulivuoritoiminnan yhteisvaikutuksia Marsin maaperässä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri vuosimallia 2005.

Pääaineena Korteniemellä on tähtitiede, mutta samalla hän on myös fyysikko, astrobiologi ja planeettageologi. ”Ehkä eniten kuitenkin marsperän tuntija”, Korteniemi lohkaisee.

Kalifornia kutsuu

Kaliforniaan tutkija ajautui kollegan pyynnöstä. ”Tutkimusryhmään kaivattiin lisää työvoimaa, vaikka aihe ei suoranaisesti väitöskirjaani kuulukaan.”

Korteniemi päätyi Santa Cruziin, missä on Kalifornian yliopiston erityislaitos Earth and Planetary Science Department. Täällä hän toimi nuorempana erikoistutkijana kohteenaan Marsin törmäyskraatterit ikiroudan alueella. Tutkimuksen painopiste oli jään ja veden jakautumisessa planeetalla ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Marsin olosuhteisiin. ”Marsista suurin osa on roudassa, siis jäistä maaperää”, Korteniemi selvittää.

Tutkimusaiheina veden ja tulivuoritoiminnan yhteisvaikutukset Marsissa ja Marsin törmäyskraatterit liippaavat läheltä toisiaan. ”Ne kuuluvat samaan aihepiiriin, kuten esimerkiksi pöytä ja tuoli kuuluvat tiettyyn samaan aihepiiriin”, tutkija vertaa.

Korteniemi paljastaa tutkineensa Suomen leveysastetta ja ihmisen historian aikana tapahtuneita ilmastonmuutoksia ja kertoo kuinka tutkimustuloksista voidaan hyötyä myös kotiplaneettamme Telluksen ilmastonmuutoksia tutkittaessa.

”Tuloksia voimme vertailla Maassa mitattuihin tuloksiin ja näin saada tietoa, kuinka esimerkiksi täällä ilmastonmuutos on muovannut tai tulee muovaamaan planeettaa.”

Pienemmät piirit kansainvälistävät

Amerikassa työskentely oli Korteniemestä hyvä kokemus ja sikäläinen tiedeyhteisö toimii hyvin. Oulun yliopisto on hyvä vertailupohja, sillä täältä löytyy koko Suomen ainoa planeettageologian tutkimusryhmä.

Alan tutkimuspiirit Suomessa ovat pienemmät, mutta tutkimus vähintään samantasoista kuin Santa Cruzissa. ”Itse asiassa pienemmät piirit korostavat kansainvälistymisen tarvetta Oulussa, mikä voi olla hyväkin asia”, Korteniemi summaa.

”USA:ssa on enemmän rahaa, mutta ei sielläkään sinänsä juhlia voi”, hän jatkaa rahoitustilanteesta, jonka usein katsotaan suosivan isompia laitoksia.

Tulevaisuudessa Korteniemi tähtää tutkijan uralle. ”Tämä on oikeastaan ensimmäinen työ, joka ei tunnu työltä”, tutkija hymyilee.

Korteniemi tekee väitöskirjaansa Suomen Kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin ja arvioi työnsä valmistuvan ensi vuonna, minkä jälkeen tutkijan paikka kotimaisessa tai ulkomaisessa instituutissa kiinnostaa suuresti.

”Toisaalta sivutoiminen työ esimerkiksi tieteen popularisoinnin parissa ei kuulosta lainkaan hassummalta”, aprikoi Korteniemi, joka tänä syksynä aloitti tiedeviestinnän maisteriohjelman opinnot.  

Lopuksi Marsin tutkijalta on tietysti kysyttävä muutama tiukka kysymys itse tutkimuskohteesta:
 
1. Onko Marsissa sulaa vettä?
”Aika paha... Sanotaan että ajoittain voi olla.”

2. Onko Marsissa elämää?
”Tuskin.”

3. Voisiko ihmiskunta asua Marsissa?
”Hmm... Voi, mutta eläminen olisi aika vaikeaa. Samankaltaista kuin jos olisi pakko elää Antarktiksella.”

4. Haluaisitko itse mennä Marsiin?
”Olisihan siellä hauska käydä, mutta sinne jääminen riippuisi kyllä silloisesta elämäntilanteesta.”

Kommentit

Uusimmat kommentit ovat ylimpänä.

 

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla arkisin n. klo 9–16. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 

BLOGI

Kuinka monta mahtuu 500:een?

TÖISSÄ

Marsperän tuntija

OULU.FI

Kansainvälinen Vancouver

   

PÄÄKIRJOITUS

Suunnittelua, toimintaa ja tulosta

KASVOTUSTEN

Superopen unelmaduuni

kuva

TORI

 

UUTISVINKKI

 
   

 

  hermes(at)oulu.fi Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | 08 553 4092