Hermes
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Numero 19/2012 > artikkeli

Kasvupohjaa yrittäjyydelle

teksti Anna-Maria Raudaskoski

Aktiivinen ja vuorovaikutukseen kykenevä yhteisö tuottaa hyviä ideoita ja niistä tuottavaa liiketoimintaa. Yliopistossa tarvitaan myös yrittäjyyttä tukevia mekanismeja ja yhteistyötä useiden toimijoiden kesken.

Yrittäjyyspainotteisuus nostaa päätään Oulun yliopistossa. Koulutuksessa koetetaan löytää keinoja vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyys- ja liike-elämävalmiuksia. Nyt puhutaan suotuisan toimintakulttuurin luomisesta.

Yliopistoyhteisössä se merkitsee, että opiskelija osaa työskennellä toisten kanssa ja hänen ryhmänsä hitsautuu yhteen, mistä syntyy yhteinen kokemus ja luottamus. ”Opintoihin on rakennettava yrittämisen kulttuuria alusta alkaen. On luotava hyvät tukimekanismit yrityksen perustamista ajatellen ja kannustettava”, koulutusrehtori Olli Silvén sanoo.

”Käytännön toimet ovat tähän saakka olleet sitä, että opetetaan kirjanpitoa ja muuta hallinnollista. Tärkeää on kuitenkin opettaa, miten opiskelija saa ideansa markkinoille ja asiakkaita.”

Käytännössä yrittämisen kulttuurin tuominen opiskeluun tarkoittaa uusien opiskelumuotojen kehittämistä. Silvénin mukaan näitä ovat esimerkiksi kannustaminen yhteisvastuulliseen, yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Toimiminen tiiminä on keskeisimpiä työelämän taitoja.

Ulkopuolisia asiantuntijoita tarvitaan myös, ei kertomaan omasta yrityksestään vaan opastamaan, millaisin tekniikoin opiskelija pääsee ideansa kanssa eteenpäin, ja toimimaan roolimalleina.

Opiskelijat ovat lähteneet liikkeelle

Yrittäjyyden painotus näkyy luontevasti taloustieteiden tiedekunnassa. Martti Ahtisaari Instituutin johtaja Veikko Seppänen toivoisi kuitenkin laaja-alaisempaa yrittäjyyden opetusta ja perääkin sitä muilta tiedekunnilta ja laitoksilta. ”Yrittäjyyden opetuksen perusmoduuli olisi luullakseni toteutettavissa suhteellisin yksinkertaisin toimin eri tiedekuntien opiskelijoiden tarpeisiin.”

Seppäsen mukaan aineksia, kuten sopivia ulkopuolisia asiantuntijoita, case-esimerkkejä ja alan dosentteja on, kunhan niitä osattaisiin vain hyödyntää.

Hän innostuu ideoimaan joustavia, monitieteisiä opintopolkuja yrittäjyyden edistämiseksi. ”Yrittäjyyden opintopolku olisi tarpeen. Polusta voisi muodostua mielekäs kokonaisuus yrittämisen ja liiketoiminnan alueelle.”

Seppänen korostaa innovaatioiden merkitystä. ”On tärkeää, että yliopistossa yrittäjyys on innovaatiolähtöistä, ja sitä tulisi tukea konkreettisesti. Rahoittajien näkökulmasta innovaatioiden paine on oleellinen: nyt T&K:n perään pitää lisätä I eli innovaatiot.”

Yrittäjyyteen on Veikko Seppäsen mielestä mahdollisuuksia kaikilla yliopistomme edustamilla aloilla. ”Yrittäjyyteen tarvitaan substanssiosaamista. Yritysidean kick off vaatii muun muassa tavoitteiden asettamista, profiilin nostoa ja erinäisiä kokonaisuutta kiinni pitäviä aineksia.”

Olli Silvénin mielestä yrittäjyyteen tähtääminen ei kysy opiskelijan koulutuspohjaa vaan vaatii oikean asenteen ja näkökulman. Hän odottaa myös humanistien ja kasvatustieteilijöiden orientoituvan tähän. Ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin painottuva monitieteinen tutkimuskeskus Eudaimonia on hänen mukaansa hyvä askel tähän suuntaan. Sieltä odotetaan syntyvän muun muassa spin out -yrityksiä.

Koska monet kehittämistoimet ovat vielä ideoinnin asteella, opiskelijat ovat aktivoituneet itse. Yrittämisestä kiinnostuneille on olemassa väyliä, joissa voi törmätä samanhenkisiin tyyppeihin ja joissa voi tuoda omia tuoteideoitaan esiin. Näitä toimijoita on viime aikoina noussut kuin sieniä sateella.

Marraskuun lopussa avattu korkeakoulujen kasvuyrittäjyyskeskus Business Kitchen tarjoaa yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille kohtaamispaikan ja avoimen innovaatioympäristön. Demola, OuluSES, Yritystakomo ovat syntyneet yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta yrittämiseen.

Erilaisia yrittäjyyden tukipalveluita saa myös yliopiston innovaatiopalveluista, Technopoliksesta ja  Business Oulusta.

”Suomessa on hyvä tilanne, sillä meillä on hyvä opiskelija-aines ja vuoropuheluun halukkaat opettajat. Ideoita syntyy vuorovaikutuksessa. Yliopiston tulisi tukea tätä”, Veikko Seppänen sanoo. 

Lue lisää: Think Big – yrittäjyyttä opiskeluihin

Kommentit

Uusimmat kommentit ovat ylimpänä.

 

Olen hämmästellyt, kuinka käynnistyvät yritykset käyttävät erittäin merkittävän osan energiastaan rahoittajien hankkimiseen. Esitteet ja www-sivutkin näyttävät olevan enemmän rahoittajille kuin asiakkaille suunnattuja. Kenestä kilpailu oikeasti olisi käytävä?

Lienen vanhanaikainen kuvittelemalla, että jokainen oikea asiakas pudottaa  riskiä ja helpottaa rahoituksen saantia ja ehtoja.

kirjoittaja: Olli Silvén

 

Yrittäjyyttä on opetettu Oulussa aiemmin ainakin Taloustieteiden tiedekunnassa sivuaineen verran silloin kun sen 1990-luvun lopussa opiskelin ja myös alueen ammatti- ja ammattikorkeakouluissa mm. harjoitusyrityksissä, joissa myös aikoinaan opiskelin.  Kyllähän näihin koulutuksiin silloinkin kuului kirjanpito ja yrityksenhallinnoiminen. Hyvä niin ja sitä tarvitaan edelleen.

Toki useat innovaatiot ja yritykset ovat perustettu ilman formaalia yrittäjyydenopetusta tai muuta kaupallisen- tai teknisenalan opetusta.  Kirjanpidon palveluita voi ostaa eri toimijoilta ja samoin pöytälaatikko yrityksiä. Mielestäni yrittäjämäistä toimintaa voidaan harjoittaa kaikkialla yliopistossa kaikissa oppiaineissa metallurgiasta aate- ja oppihistoriaan sekä myös yliopiston ulkopuolella. Perustutkimusta sovelletaan tälläkin hetkellä yhdessä useiden yritysten kanssa onnistuneesti liiketoimintaan esimerkiksi johtamassani Tekesin rahoittamassa kaivosalan hankkeessa Cleantech solutions. 

Uskon hyvin vahvasti, että uusia eväitä innovaationtoimintaan kaivataan. Mitä nämä uudet eväät sitten ovat ?

Kaipaamme Suomessa ja Oulussa innovointia niin idea, tuote, palvelu, ratkaisu, teknologia, prosessi kuin liiketoimintamallitasolla. Innovaatio näillä eri tasoilla ja niiden välillä syntyy erittäin korkeatasoisesta ymmärryksestä (tieteellinen, taiteellinen, käytännöllinen)  ja ymmärryksen soveltamisesta kullekin innovaation tasolle ja niiden välillä yhdessä maksavan asiakkaan kanssa. Tätä väitettä tukee mm. uusimmassa Journal of Marketing lehdessä julkaistu Coviellon ja Josephin tutkimus pienten ja keskisuurten yritysten innovaatioiden kaupallistamisen onnistumisesta.  Jonkinasteisia innovaatioita ja yrityksiä voidaan luoda helposti tukirahalla mutta innovaation kaupallistaminen on se missä tapahtuu pelkän arvon luomisen sijaan arvon rahastaminen (value capture), jossa mm. Apple ja Google ovat onnistuneet. 

Innovaatio tapahtuu luomalla uusia ajatusmalleja, tekemällä tätä työtä luovassa ympäristössä yhdessä erilaisten ihmisten kanssa, jotka tulevat erilaisista kulttuureista ja omaavat erilaisia syvällisiä kykyjä ja näkemyksiä. Opettamalla kurssi tai kaksi yrittäjyyttä ei riitä. Centerin yms. luominen sinne tai tänne ei yksinään riitä vaikka hyvä alku onkin. Seminaarin järjestäminen tai parin ulkomaalaisen tähden tuominen Ouluun on sekin pisara meressä.  Hyvällä tuurilla he käyvät samalla viikolla viidessä muussakin tapahtumassa eivätkä perjantaina enää muista missä maanantaina olivat. Näitä ammatti- ja urapuhujia kyllä löytyy niin Suomesta kuin maailmalta.

Entisen työnantajani Aalto yliopiston start-up toimintaa seuranneena voin todeta, että vastaavanlainen systemaattisuus, palava halu onnistua epäonnistumisen pelosta huolimatta, syvällinen ymmärrys ja kilpaileminen rahoituksesta puuttuvat vielä Oulusta. Tällä hetkellä keskitytään suurelta osin start-up toimintaan ja heitä kuunnellessa ja opastaessa olen huomannut että  ”wanna be start-up starojen”  mielestä seuraava rahoituskierros ratkaisee vaikka tuotetta ei ole edes vielä luotu ja että ”burn rate” on pakko pitää mahdollisimman korkeana, jotta toiminta on uskottavaa.

Luomalla innovatiivisen ekosysteemin ja kulttuurin Ouluun pystymme kilpailemaan luovista mielistä ja sydämistä. Kaivataan tekemistä, erilaisia ihmisiä, erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia sekä niiden vaihdantaa ei niinkään byrokratiaa tai uusia ohjelmia. Start-upit ovat tärkeä osa uuden liiketoiminnan luomista, esimerkiksi hyvin tuntemastani peliteollisuudesta tällä hetkellä parrasvaloissa ovat olleet Rovion Angry Birds, Supercellin Clash of Clans ja Fingersoftin Hill Climb Raising, jotka ovat kaikki kolme saavuttaneet mainetta, kunniaa ja mammonaa.  Näiden lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten motivoiminen kansainvälisille markkinoille on elintärkeää joskin haasteellista.

kirjoittaja: Jari Salo

 

Ehkäpä koko yliopistossa asiat ei ole ollut ihan näin ”Käytännön toimet ovat tähän saakka olleet sitä, että opetetaan kirjanpitoa ja muuta hallinnollista.”

Helposti vois luetella toimijoita kuten OEI, TOK, TUTA jne, joissa yritystoiminnan kehittämiseen on tehty paljon muutakin kuin kirjanpitoa ja hallinnollista.

kirjoittaja: Pekka Kess

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla arkisin n. klo 9–16. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 

Tiesitkö, että:

Yliopiston henkilökunnasta 67 työntekijää viettää syntymäpäiväänsä 11.4. Toiseksi suosituin syntymäpäivä on 18.2. (66).

BLOGI

Aallonharjalla kampuskehityksen väylää

KASVOTUSTEN

Tieteen huippu-urheilija

kuva

PÄÄKIRJOITUS

Vuoriala ja cleantech mahdollisuuksia Oulun yliopistolle

TÖISSÄ

Pääsihteeri pitää pyörät pyörimässä

OULU.FI

Fika i Uppsala!

KUUKAUDEN GALLUP

Kysyvä ei tieltä eksy

IN MEMORIAM

Sirkka Kupila-Ahvenniemi

TORI

UUTISVINKKI

OTA YHTEYTTÄ

 

  hermes(at)oulu.fi Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | 08 553 4092