Uusia tuulia taloushallintoon

Yliopiston taloustilanne on Pirjo Kytösalmen mukaan vakaa. Viime vuonna päästiin ylijäämäiseen tulokseen ja voitiin kerryttää puskuria kehnompien vuosien varalle. ”Jos saamme tänä vuonna kokoon kaiken budjetoidun täydentävän rahoituksen, tilanne pysyy hyvänä. Suomen hallituksen menoleikkuri ratkaisee sen, millaiseksi yliopistojen talous muodostuu vuonna 2013. Se nähdään syksyllä.”

teksti ja kuva Anna-Maria Raudaskoski

Pirjo Kytösalmen tie Oulun yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi valmistumisesta saman alma materin talousjohtajaksi oli 15 vuoden mittainen. Uusi yliopisto kiinnosti yrityksissä uraansa luonutta. ”Ehkä tuon yritysmaailmasta joitakin uusia ajatuksia perinteiden joukkoon.”

Reilun kuukauden mittainen kokemus yliopistosta on ehtinyt yllättää uuden talousjohtajan. ”Yliopisto vaikuttaa yritysmäisesti johdetulta talolta. Ulkopuolelta tulleena oletin hieman muuta”, Pirjo Kytösalmi sanoo.

”Yliopiston taloushallinnon järjestelmät ovat kehittyneet ja niitä käytetään ammattimaisesti.”

Pirjo Kytösalmen työkokemus on kertynyt talousjohtajan sekä tilintarkastus- ja asiantuntijatehtävistä yrityksistä: Nokiasta, Nethawk Oyj:stä, KPMG:stä ja viimeksi Ernst & Young Oy:stä.

Moni asia yliopistossa onkin tuntunut akateemisen pönäkältä, kuten esittelymekanismi ja päätöksenteko. Yrityksessä päätökset tehdään yleensä nopeasti, joustavasti ja osittain epämuodollisesti. Suuri osa saatetaan hoitaa vaikkapa sähköpostitse.

Kytösalmi sanookin nähneensä työurallaan janan ääripäät: niin ketterän ja nuorekkaan yrityskulttuurin ict-toimialalla kuin autoritaariset ja hierarkkiset menettelytavat tilintarkastuspuolella. ”Virheitä ja hyviä käytäntöjä on tullut nähtyä. Toivottavasti voin tällä taustalla tuoda dynamiikkaa yliopiston taloushallintoon.”

Tuttavan vinkistä talousjohtajan tehtävään hakenut Pirjo Kytösalmi sanoo, että uudistunut yliopistolaki osaltaan kannusti jättämään hakemuksen. ”Uudistuksen ansiosta hallitustyöskentelyyn on tullut mukaan ulkopuolisia jäseniä ja kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia ja hyvää kirjanpitotapaa, joten eivät nämä maailmat niin kovin kaukana toisistaan lopulta ole.”

”Yliopistoon haluaisin tuoda uusia tuulia ja ujuttaa omia ajatuksia pitkien perinteiden sekaan. Luultavasti siihen menee vuosi, pari”, Kytösalmi lupaa.

Työhuoneensa ovea hän aikoo pitää aina kutsuvasti auki.

Paluu kotimaisemiin

Ensimmäinen kuukausi yliopiston palveluksessa on Kytösalmelta kulunut perehtyessä organisaatioon. Hallinto ja tiedekunnat hän on ehtinyt kiertää ja pikkuhiljaa nimet ja kasvot alkavat jäädä mieleen. Kampusrakennus on opiskeluajoilta osin tuttu, vaikka uutta onkin ajan saatossa rakennettu.

Taloustieteiden opiskelijana Pirjo Kytösalmi haaveili kansainvälisestä urasta ja maailmankansalaisen elämästä. Suurissa kansainvälisissä yrityksissä työskenteleminen vastasi näihin haaveisiin, vaikka Helsinkiä kauemmaksi työpaikka ei asettunutkaan.

Paluu kotimaisemiin Oulun seudulle syntyi, kun esikoispoika oli parivuotias. ”Lastenhoitokuviot ratkesivat, ja elämänlaatu täällä pohjoisessa on paljon parempi, lyhyemmät työmatkat, edullisemmat asunnot ja luonto lähellä”, Kytösalmi luettelee.

Nyt Pirjo Kytösalmen vapaa-ajan käyttöä säätelevät pitkälti 8- ja 4-vuotiaat lapset. Ikänsä liikuntaa harrastaneena hän nauttii jumpasta, kuntosalilla käymisestä ja murtomaahiihdosta. Kesäisin pihan ja puutarhan hoito on ihana pakko.