Hermes
      Etusivulle | Uutiset | Tiedotteet | Tapahtumat | Blogit | Pääkirjoitukset | Artikkelit | Töissä | Kasvotusten | oulu.fi

Numero 10/2013 > Pääkirjoitus 4.6.2013

Ministeriön näkökulma

Anna-Maria Raudaskoski
Kuva

Olli Silvén.

Jokaisessa organisaatiossa yliopistot mukaan lukien on ajoittain hyvä tarkastella toimintaa ns. asiakasnäkökulmasta. Millä perusteilla asiakas tai rahoittaja on päättänyt eduksemme? Mitä uutta meiltä odotetaan? Tai miksi meitä ei valittu?

Oulun yliopiston toiminnan merkittävin tukija on opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Se odottaa yliopistolaitokselta yhä parempaa vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laadukkuutta.  Tämän se olettaa edellyttävän pidemmälle menevää yliopistojen erikoistumista.

”Niinpä suomalainen yliopistolaitos edelleenkin on kuin halvan turistikohteen ravintolakatu, jolla on pelkkiä pizzerioita.”

OKM on aiemmin ehdottanut yliopistoille keskinäisiä sopimuksia työnjaosta sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Tämä on kuitenkin osoittautunut yliopistoille sisäpoliittisesti haastavaksi.

Niinpä suomalainen yliopistolaitos edelleenkin on kuin halvan turistikohteen ravintolakatu, jolla on pelkkiä pizzerioita. Kaikkien listoissa ovat aivan samat pizzat, satunnaisesti tarjolla on myös kebab-annoksia eri lisukkein.

Ministeriömme tarkastelee suomalaisen yliopistolaitoksen ja sen 14 yliopiston vaihtoehtoja globaalia numeriikkaa vasten.  Viimeksi sellaista on tarjonnut Ruotsin Kungliga Vetenskapsakademin raportti vuoden 2012 lopussa: Fostering breakthrough research: a comparative study.  Sen mukaan Suomen tieteen ja yliopistojen suhteellinen jälkeenjääneisyys tärkeimmistä maaverrokeistaan on kasvanut.

Tällaiset tiedot ovat omiaan kasvattamaan elinkeinoelämän ja poliitikkojen tyytymättömyyttä. Seurauksena OKM:n intressi käyttää yliopistojen strategista rahoitusta entistäkin selkeämpänä muutosinstrumenttina on voimistumassa. Niinpä yliopistojen kannattaa erottua selkeästi kehittyvinä ja muutoskykyisinä.

OKM:n korkeakouluista vastaava johto vieraili yliopistossamme toukokuun puolivälissä. He olivat erityisen kiinnostuneita strategisen toimenpideohjelmamme etenemisestä ja näkymisestä koko yhteisölle. Niinpä tapaamisessa olivat mukana myös henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat.

Vierailijamme totesivat, että yliopistolaki tai OKM eivät määrää, kuinka ja mihin perusrahoitus yliopistojen sisällä käytetään. Niiden kuitenkin edellytetään kohdentavan rahoituksensa strategiansa mukaisesti.

Strategian merkityksen painottumisesta saimme konkreettisen muistutuksen. Vieraat osoittivat tulosneuvotteluissa 2012 lupaamistamme toimenpiteistä sen ainoan, joka ei ollut ehtinyt aktivoitua vielä keväällä 2013: Oulu Distinguished Professorship – OuDiPro-ohjelma.

Sama delegaatio on vieraillut toukokuussa jokaisessa Suomen yliopistossa. Olemme ehkä nähneet uuden tradition syntymisen. Ministeriö yrittää omiin havaintoihinsa pohjautuen vertailla yliopistojen muutoskykyä ja johtamista. Sillä on myös ajantasaisempi ymmärrys strategisen rahoituksen vaikutuksista. Kerätty näkemys vaikuttanee sen myöhempiin menettelyihin ja päätöksiin.

Ministeriö on tehnyt liikkeen, jolla vaikutetaan syvälle yliopistojen toimintaan. Kaikki yliopistot on nyt havahdutettu tietoisiksi omien strategioittensa velvoittavuudesta.

Olli Silvén
koulutusrehtori

Kommentit

Uusimmat kommentit ovat ylimpänä.

 

Yliopiston kaltaisen asiantuntijaorganisaation vertaaminen pizzeriaan tuo esiin kysymyksen: tarvitaanko Oulussa todella yliopistoa? Maamme 5,5-miljoonaisen väestön tarpeisiin riittää hyvin viisi hyvätasoista yliopistoa. Helsinki, Aalto ja Turku ovat itsestäänselviä tapauksia - loput kaksi paikkaa jaetaan Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun välillä. Oulun, Kainuun ja Lapin väestön osuus koko maan väestöstä on 10 %, joten ei ole mitenkään varmaa, että Oulussa on yliopisto jatkossakin. Korkeatasoinen ammattikorkeakoulu voisi olla kaikin puolin parempi ratkaisu.

kirjoittaja: Realisti

 

Omalta kannaltamme katsottuna olemme ainut ja paras pizzeria 200 kilometrin säteellä. Mutta miltä näytämme pääkaupunkikeskeisessä maailmankuvassa? Onko tänne erityisiä syitä tulla pelkälle pizzalle?

kirjoittaja: Olli Silvén

 

Eikö elinkeinoelämä ja muu yhteiskunta ole yliopiston asiakkaita, ja opiskelijat ovat meidän tuotteita. Tilastojen valossa olemme alueellinen kouluttaja - noin 250km säteellä Oulusta. Onko tähän yhteyteen riittävästi paneuduttu?

kirjoittaja: Sami Myllymäki

 

Mutta kuka määrittää, mikä on yliopiston laadukas tai laaduton toiminto? Rahoittaja-OKM vai opiskelija-asiakas? Pentti Luoman kysymys on täysin aiheellinen eli onko yliopiston koulutuspalveluiden "asiakas" OKM vai opiskelija?

kirjoittaja: Känkkyä ja kyrsää

 

"Känkkyä ja kyrsää" on aivan oikeassa, että "jos pizzoista syntyy ylitarjontaa, karsiutuvat heikommat yrittäjät markkinoilta".

Yliopistojen heikoimpien toimintojen karsinta on vääjäämättä tulossa. Siltä voi välttyä olemalla tehokas ja laadukas.

kirjoittaja: Olli Silvén

 

Pentille kysymys: onkohan opiskelija oikeasti asiakas? Asiakas yleensä maksaa saamastaan tuotteesta/ palvelusta. Mitä opiskelijat maksavat?

Harvoin palvelutuotannossa asiakas istuu yrityksen hallituksessa, johtoryhmässä ja kaikissa monijäsenisissä ryhmissä - kuten opiskelija tekee.

kirjoittaja: Pekka Kess

 

Elän ilmeisesti vanhassa ajassa, kun olen kuvitellut, että yliopistojen - ja myös OKM:n - tärkein asiakas on opiskelija. Olisi kaikkien kannalta hyödyllistä tietää, onko näin enää?

kirjoittaja: Pentti Luoma

 

Pizzametafora ontuu hieman, koska pizzojen myynnissä vallitsevat markkinatalouden lainalaisuudet eli pizzoja kannattaa myydä niin paljon kuin niitä ostetaan laadusta riippumatta. Jos pizzoista syntyy ylitarjontaa, karsiutuvat heikommat yrittäjät markkinoilta. Markkinatalous ei Suomessa koske yliopistokoulutusta, joka lähinnä operoi toisenlaisista talousjärjestelmistä tunnetuilla viisivuotissuunnitelmilla yms. Ehkäpä taloustieteen ihmiset voivat valaista hallinnolle muitakin eroja.

kirjoittaja: Känkkyä ja kyrsää

 

Haasteena on - muttei mahdottomana - se, että uusia tiedekuntia ryhdytään aidosti johtamaan strategian määrittämään suuntaan. Vaarana on, että jatketaan "kuten ennen" mentaliteetilla ja enemmän hallinnoiden kuin johtaen, niin tarvittavaa suunnan muutosta ei saada aikaiseksi ja jotkut laitokset sitten kokevat rakentamistekniikan osaston kohtalon. Nyt on nähty, miten vaikeaa vanha  raato on saada uudelleen henkiin.

kirjoittaja: Pekka Kess

Kommentoi juttua alle. Lyhyet, asialliset kommentit julkaistaan tällä sivulla arkisin n. klo 9–16. Voit kommentoida nimimerkillä, mutta ilmoita nimesi, joka jää vain toimituksen tietoon. Jos jätät nimimerkki-kohdan tyhjäksi, kommentissa käytetään nimeäsi, muutoin nimimerkkiäsi.

kirjoittajan nimimerkki
kirjoittajan oikea nimi

 

Tiesitkö, että:

Naispuolisten työntekijöiden kutsumanimien top 5: Päivi (142), Minna (139), Tiina (131), Anne (126) ja Leena (121).

PÄÄKIRJOITUS

Ministeriön näkökulma

TÖISSÄ

Hyttysenpistonkin voisi tuotteistaa

BLOGI

INKA-ohjelmasta alueellista osaamista

KASVOTUSTEN

Malmijunan tuoma

kuva

OULU.FI

Matkalla Vankkurissa

FOORUMI

Rikas yliopisto

IN MEMORIAM

Minna Ruokonen

TORI

UUTISVINKKI

OTA YHTEYTTÄ

 

  hermes(at)oulu.fi Viestintäpalvelut | viestinta(at)oulu.fi | 08 553 4092