Uhkailulle on nollatoleranssi

SXC

Nettiuhkailu alkaa olla tuttua myös tutkijoille. Oulun yliopistolla on nollatoleranssi uhkailun ja vihapuheen suhteen.

teksti Hanna-Mari Vanhasalmi

Panettelua julkisilla internetin keskustelupalstoilla, CV:n vääristelyä, yhteydenottoja kollegoihin ja tappouhkauksia. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ilmaisivat toukokuussa huolensa tutkijoihin kohdistuvan verkkouhkailun ja vihapuheen lisääntymisestä.

Oulun yliopistossakin on tapauksia, joissa henkilökuntaa on uhkailtu.

”Kyllä tämä ikävää pelkoa aiheuttaa, varsinkin, kun se voi jatkua vuosia. Välillä unohdan asian, mutta aina välillä tulee lisää uhkailuja ja pelot nousevat taas pintaan. Sanotaan, että ne, jotka puhuvat paljon, eivät tosiasiassa koskaan toteuta uhkauksiaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä”, eräs uhkailua kokenut työntekijä kertoo.

Uhkailu saattaa aiheuttaa muun muassa sitä, että tutkijat ja opettajat aiempaa vähemmän esillä työnsä puolesta ja muutenkin varovaisia julkisuuden suhteen.

Eräs nettikiusaamista kokenut kertoo, että kiusa lähti hänen työstään, mutta myöhemmin viestit verkossa ovat menneet henkilökohtaisuuksiin. Häirikkö on muun muassa tehnyt pitkiä ja erikoisia päätelmiä henkilön CV:stä ja lähetellyt herjaavia viestejä tutkimusalan yhteiselle keskustelupalstalle.

”Kun kuulin muualta, mitä hän on kirjoitellut, olin itse hyvin aktiivinen ja pyysin moderaattoreita poistamaan viestit. Näin myös tehtiin. Enää en tosin enää ole seurannut tilannetta, olkoon.”

Työntekijä toivoo, että viranomaiset voisivat tehdä nykyistä paremmin yhteistyötä keskenään.

”Olisiko mahdollista tällaisissa tapauksissa, että poliisi ottaisi yhteyttä häiriötä aiheuttavan henkilön hoitavaan lääkäriin? Henkilöllä voi olla vaikkapa joku lääkitys, joka laukaisee tällaisen käytöksen. Lääkärin olisi hyvä ottaa tämä tilanne huomioon terapian ja lääkityksen suunnittelussa.”

Henkilöstölle on turvaohjeet

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kiinnittivät huomionsa siihen, että yliopistoilla ei välttämättä ole vielä turvallisuusohjeita verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan henkilöön, henkilökohtaiseen elämään, kotiin tai perheeseen kohdistuvan vihan ja uhkailun varalle.

Yliopiston turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskion tietää joitain kertoja, kun henkilökuntaa on uhkailtu. Hoskion korviin ei kuitenkaan ole kantautunut tietoa varsinaisesta vihapuheesta eikä hän ole kuullut, että tutkijoita olisi uhkailtu heidän työnsä vuoksi.

”Yleensä kyse on ollut henkilökemioista. Jotakuta ei ole otettu jatko-opiskelijaksi tai opiskelija ei ole saanut mielestään tarpeeksi hyvää arvosanaa kurssista”, hän kertoo.

”Minun tietooni on tullut yksittäisiä uhkaustapauksia. Tietysti jokainen kokee tällaisen omalla tavallaan, ja joillakin on matalampi kynnys ilmoittaa kuin toisilla”, hän jatkaa.

Hallintojohtaja Essi Kiuru toteaa, että yliopistolla on nollatoleranssi uhkailun ja vihapuheen suhteen. ”Yksittäisiä uhkailuja tulee tietoon silloin tällöin, mutta minulla ei ole tietoa varsinaisesta vihapuheesta. ”

Uhkailu ja muut rikosoikeudelliset asiat määritellään lainsäädännössä. Ilmoittamiskynnys viranomaiselle on Oulun yliopistossa hyvin matala, sillä yliopistolla on velvollisuus suojella henkilöstöä ja opiskelijoita.

Sekä Hoskio että Kiuru kehottavat henkilökuntaa ilmoittamaan uhkausviesteistä ja vihapuheesta heti turvallisuuspäällikölle. Asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus, ja asia siirtyy poliisin hoidettavaksi. Yleensä jo pelkkä viranomaisen yhteydenotto saa uhkailijan lopettamaan häirintänsä. Yliopistolla on toimintaohjeet muun muassa verkko- ja puhelinuhkausten varalle.

Uusi hälytysjärjestelmä tulee syksyllä

Yliopistoon kaavaillaan info- ja henkilöstöhälytysjärjestelmää, Pertti Hoskio kertoo. Järjestelmä on menossa kilpailutukseen, ja sen pilottivaihe alkaa syksyllä humanistisessa ja kasvatustieteiden tiedekunnissa. Noin kuukauden kestävän pilottivaiheen jälkeen järjestelmää aletaan laajentaa muualle Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusalueille.

Info- ja henkilöstöhälytysjärjestelmä koostuu käytäville asennettavista infotauluista ja keskuskuulutusjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmään kuuluu tekstiviesti- ja sähköpostijärjestelmä, joiden kautta henkilökunnalle ja opiskelijoille saadaan tietoa poikkeustilanteista.

Infotauluille tulee omat tiedekuntakohtaiset sisällöntuottajat. Ensisijaisesti niillä jaetaan päivittäin tietoa muun muassa luennoista, ruokalistoista ja bussiaikatauluista.

Turvaohjeet pystytään tiedekohtakuntaisella päivityksellä osoittamaan paremmin oikealle kohdeyleisölle.  Jos tiedekunnassa on vaaratilanne, kuulutusjärjestelmän ja infotaulujen kautta opiskelijoita ja henkilökuntaa voidaan kehottaa vaikkapa lukittautumaan luentosaleihin. Samaan aikaan toisessa päässä yliopistoa olevia voidaan kehottaa pysymään poissa vaara-alueelta.

Iso osa hälytysviesteistä tulee kuitenkin olemaan ennalta tehtyjä. Näin pelkällä napinpainalluksella kaikkia yliopistossa olevia voidaan varoittaa yhdellä kertaa. Tekstiviesti-infoa rajoitetaan teknisistä syistä.

”Tekstiviestien vastaanottajat rajataan tiettyihin henkilöstöryhmiin. Järjestelmä pystyy lähettämään noin tuhat tekstiviestiä minuutissa. Yliopistossa työskentelee tai opiskelee noin 20 000 henkilöä, ja viestien lähettäminen koko joukolle kestäisi puolisen tuntia. Siinä ajassa tilanne voi olla jo ohi”, Hoskio kertoo.

Jos yliopiston tiloissa kokee uhkaavan tilanteen, on syytä ottaa yhteys ensin virastomestareihin. Virastomestarit tekevät tilannearvion, ja paikalle voidaan kutsua poliisit. Viimeksi viime kesänä vartija joutui kutsumaan poliisit paikalle, kun yöllä yliopiston tiloihin tunkeutuneet henkilöt eivät suostuneet poistumaan paikalta.

Hoskio kehottaa henkilökuntaa pitämään työhuoneen ovet lukittuina aina silloin, kun ei ole paikalla. Esimerkiksi viime kesänä yliopiston tiloihin murtauduttiin seitsemän kertaa. Niistä neljästi kohteena oli kiltahuone. Poliisit saivat kiltahuoneita tyhjentäneen porukan kiinni myöhemmin syksyllä.