Varainhankinta laajentaa yliopistojen rahoituspohjaa

Juha Sarkkinen

Lauri Lajunen

Yliopistot saavat edelleen valtiolta perusrahoituksensa, jonka pitäisi taata niille kohtuullinen toimeentulo. Näin olisikin ilman EU:n kriisiä ja valtiontalouden heikkoa tilaa.

Yliopistotkaan eivät ole välttyneet suorilta määrärahaleikkauksilta. Lisäksi uuden yliopistolain mukainen yliopistoindeksi jäädytettiin 1,5 vuodeksi. Kun otetaan huomioon kustannusten nousu ja yliopistoihin kohdistuneet leikkaukset Oulun yliopisto on noin 10 miljoonaa euroa valtionrahoituksessa alemmalla tasolla vuoteen 2011 verrattuna.

Suomen talousennusteet lähivuosille ovat heikot, vaikka EU:n kriisi näyttäisi jo hellittävän. Yliopistoindeksi palautuu vuonna 2014, mutta se ei lisää määrärahojamme, sillä se ottaa huomioon vain tänä vuonna tapahtuneen kustannusten nousun.

Täydentävän rahoituksen merkitys on yhä suurempi erityisesti tutkimuksen, mutta myös koulutuksen kannalta. Rahoituksessa kilpailu kiristyy, kun julkisten tutkimuksen rahoittajien määrärahat laskevat. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoidemme on oltava entistä kilpailukykyisempiä saadakseen Suomen Akatemian tai Tekesin rahoitusta. Lisäksi parhaimpien tutkijoiden tulee nykyistä aktiivisemmin hakea kansainvälistä rahoitusta, erityisesti ERC-rahoitusta ja EU:n puiteohjelmarahaa.

Yliopiston on pystyttävä kireästä rahoitustilanteesta huolimatta kehittämään tutkimusympäristöjään ja tukemaan lupaavimpia tutkijoitaan. Tässä apuna tullaan käyttämään RAE2013-arviointia.

Yhtenä tavoitteena yliopistouudistuksessa oli yliopistojen rahoituspohjan laajentaminen. Lainsäädäntöä muuttamalla luotiin aikaisempaa paremmat mahdollisuudet ottaa vastaan lahjoituksia. Yliopistoja pääomitettiin muun muassa varainhankinnalla, ja valtio lupasi 2,5-kertaisen lisän. Onnistuimme saamaan kokoon noin 35 miljoonan euron pääoman, joka on osa yliopiston tasetta takaamassa vakavaraisuutta.

Nyt varainhankinnan muodot ovat pääomittamiskampanjaa monipuolisemmat. Varainhankinnan piiriin luetaan toistuvat tai kertaluontoiset yksityishenkilöiden, yhteisöjen tai yritysten tekemät rahalahjoitukset, opinnäytetöihin kohdennetut apurahalahjoitukset, apurahoja varten perustetut nimikkorahastot, lahjoitusprofessuurit sekä muut työsopimussuhteet, testamentit, tuotemyynti ja varainhankinnalla hankitun pääoman sijoitusten tuotto.

Varainhankinta on kiinteä osa yliopiston yhteiskuntasuhteiden hoitoa ja alumnitoimintaa. Sen onnistuminen edellyttää siihen panostamista. Kansainväliset selvitykset osoittavat, että lahjoitusten määrä on suoraan verrannollinen käytettyjen panosten määrään.

Oulun yliopisto on ottanut varainhankinnan normaaliksi toiminnakseen. Varainhankintaa johtaa yliopiston johdosta koostuva ohjausryhmä, joka kutsuu kokouksiinsa yksiköiden edustajia. Varainhankinnalle asetetaan ulkoinen tukiryhmä yliopiston yhteiskuntasuhteiden neuvoston jäsenistä. Toiminta on osa yhteyspäällikön tehtäviä, ja hänen kanssaan työskentelee alumnikoordinaattori.

Vuosittain toimintaa arvioidaan ja sille asetetaan tavoitteet. Parhaillaan päivitetään lahjoitusten pyytämiseen, vastaanottamiseen ja lahjoittajien huomioimiseen liittyviä menettelytapoja. On tärkeää, että lahjoittajiin pidetään yhteyttä ja heitä kutsutaan yliopistojen tilaisuuksiin, heille raportoidaan toiminnasta sekä lahjoitusten tuoton ja kohdennettujen apurahojen käytöstä ja tuloksista.

Vaikka yliopistot ovat ottaneet aiemminkin vastaan lahjoituksia ja testamentteja, aktiivinen varainhankinta on varsin uutta ja lahjoituskulttuuri on vasta muotoutumassa. Varainhankinta ei saa olla vain yliopiston johdon, yhteyspäällikön ja alumnikoordinaattorin vastuulla vaan se on meidän kaikkien asia. Varainhankinnassa noudatettavat menettelytavat sisällytetään muun muassa tiedekuntien johdon koulutukseen.

Varainhankintaan panostaminen kannattaa, ja se tuottaa tärkeän lisän yliopiston tutkimukseen ja koulutukseen.

Lauri Lajunen
rehtori