Tiede tarvitsee vuorovaikutusta

Lloyd Ruddockin mielestä parhaita tuloksia saadaan yhtä köyttä vetämällä.

teksti ja kuva Eva-Maria Mustonen

”Tiede itsessään inspiroi minua. Rakastan sitä, että saan ottaa selvää asioista ja opettaa saman muillekin”, toteaa proteiinitutkimuksen professori, brittiläinen Lloyd Ruddock.

Lloyd Ruddock opiskeli kemiaa ja biokemiaa Lontoon yliopistossa. Tohtorintutkintonsa hän suoritti biotekniikassa. Ouluun hän muutti talvella 2000 saatuaan täältä tutkimusapurahan. Hän haki samalla paikkaa Biocenter Oulussa.

”Niiden myötä sitten jäin Ouluun, vaikka minulla oli oma tutkimusryhmä Kentissä”, Ruddock kertoo.

Ruddock toimii nykyisin biokemian laitoksen varajohtajana, ryhmänjohtajana Biocenter Oulussa ja jäsenenä tutkijakoulu UniOGSin johtoryhmässä.

42 prosenttia biokemian laitoksen henkilökunnasta on kotoisin muualta kuin Suomesta, joten työkieli on ollut alusta lähtien englanti.

”Onnekseni olen aina saanut työskennellä kansainvälisessä työympäristössä. Tilanne Oulussa on muuttunut paljon siitä, kun tulin tänne, mutta ei niin paljon kuin luulisi. Suomi on edelleen valtakieli, ja palveluita on saatavilla vain vähän englanniksi. Suomeen muuttavalle vaikeinta ei ole talvi, kuten usein luullaan.”

Lloyd Ruddock palkittiin yliopiston avajaisissa tunnustuspalkinnolla kansainvälisyyden edistämisestä.

Biokemian laitoksessa on tietoisesti panostettu opiskelijavaihtoon ja Suomen ulkopuolelta tulevaan henkilökuntaan. Opiskelijoita rohkaistaan kommunikoimaan ja julkaisemaan tutkimustuloksia sekä suomeksi että englanniksi. ”Uskoakseni kyse on tiimityöstä, siitä että ei eristäydytä. Tässäkin on isoja eroja yliopiston yksiköiden välillä.”

Kielitaito käyttöön

Yliopiston on vaikea kansainvälistyä ilman ulkomailta tulevia opiskelijoita ja työntekijöitä. Tarvitaan kontakteja ja vieraiden kielten osaajia. ”Suomen kaltaiselle pienelle maalle kansainvälisyys opetuksessa ja tutkimuksessa on tärkeää”, Ruddock muistuttaa.

”Laajemmassa mittakaavassa maineella on merkitystä: kuinka laadukasta opetusta yliopisto tarjoaa ja millaiset mahdollisuudet tutkimukselle on. Oululle on eduksi, että se on pärjännyt kansainvälisissä vertailuissa ja vaihto-opiskelijat ovat antaneet yliopistosta myönteistä palautetta.”

Lukukausimaksut ja opetuksen tarjoaminen pelkästään suomeksi eivät saa Ruddockilta kannatusta. Jo kandidaatintutkinnot pitäisi voida tehdä englanniksi. Samoin olisi tarjottava mahdollisuus jatko-opintoihin Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa toimintakulttuurin muuttamista sellaiseksi, että ulkomaalaisten on helppo hoitaa asioitaan.

Toisaalta olisi hyvä, jos suomen kielen kursseja järjestettäisiin henkilökunnalle joustavasti, esimerkiksi ilta- tai verkkokursseina. ”Muutoksista huolimatta Suomen pitäisi kuitenkin pysyä suomalaisena. Sekin on katastrofi, jos kaikki tuodaan tänne muualta”, Ruddock toteaa.