Vaalissa haetaan uudistuskykyisiä päättäjiä

Ketä kukin äänestää? Yliopistossa pidetään hallintovaalit 31.10.2013. Vaalissa valitaan jäsenet yliopistokollegioon, yliopiston hallitukseen ja tiedekuntahallituksiin.  Ylioppilaskunta järjestää tiedekuntahallitusten opiskelijajäsenten vaalit samana päivänä. voit tarkistaa vaalioikeutesi ja -kelpoisuutesi 10.–17.9. kirjaamossa, keskusaulassa virallisella ilmoitustaululla, Snellmanian palvelupisteessä, Kontinkankaalla päärakennuksen aulassa tai sähköisesti SISU-portaalissa ehdokasasettelu 23.9.–8.10. ennakkoäänestys 15.–21.10., äänestyspaikoista tiedotetaan erikseen varsinainen äänestyspäivä 31.10. klo 9.00–16.00 äänestyspaikkana keskusaula Linnanmaalla tiedekirjasto Telluksen läheisyydessä vaalioikeutettuja ja -kelpoisia ovat kaikki päätoimiset työntekijät vaaleissa noudatetaan ryhmäjakoa professorit, muu henkilökunta, opiskelijat hallituksen ja yliopistokollegion jäseniä voivat äänestää kaikki vaalioikeutetut tiedekuntahallituksen jäseniä voivat äänestää kunkin tiedekunnan henkilöstö   Vaalikuulutus on julkaistu suuressa jakelussa 3.9. (luku vain yliopiston tunnuksilla). Vaalisivut avataan piakkoin osoitteessa www.oulu.fi/vaalit2013

teksti Anna-Maria Raudaskoski, kuva Petri Ovaskainen

Yliopistossa 31.10. pidettävissä hallintovaaleissa valitaan uudet jäsenet yliopiston hallitukseen, yliopistokollegioon ja tiedekuntahallituksiin. Uudet elimet aloittavat työnsä vuoden 2014 alusta, jolloin yliopistossa tulee voimaan uusi hallintorakenne.

Vaalit ovat merkittävät Oulun yliopiston historiassa. ”Valitsemme historiamme ensimmäiset tiedekuntahallitusten jäsenet. Tarvitsemme hyviä ja innokkaita ihmisiä toimimaan tässä tiedekuntien johtoelimessä”, hallintojohtaja Essi Kiuru kannustaa.

Uusille tiedekuntahallituksille on määritelty merkittäviä tehtäviä, kuten strategisten toimenpiteiden hyväksyminen ja toiminta- ja taloussuunnitelman määrittely, hyväksyminen ja seuranta. Kiuru kannustaakin kaikkia kiinnostuneita asettumaan rohkeasti ehdolle sekä tiedekuntahallituksiin että yliopiston hallitukseen ja kollegioon.

”Velvollisuutemme on uudistua ja omin voimin vaikuttaa omaan kilpailukykyymme ei vain kotimaisella areenalla vaan aidosti maailmassa. Tähän tarvitaan rohkeita päättäjiä.”

Näihin hallintovaaleihin henkilöstö ja ylioppilaskunta lähtevät yhdessä. ”Rakennamme yhdessä opiskelijoiden kanssa uutta Oulun yliopistoa. Yhteisöllisyys ja yhdessä rakentaminen on näiden vaalien teema”, Essi Kiuru sanoo.

Henkilöstö ja opiskelijat äänestävät samana päivänä 31.10. samassa paikassa Linnanmaalla keskusaulassa.

Yhteisen vaalipäivän tavoitteena on nostaa äänestysprosentti täyteen sataan. Jotta tavoite ei nouse mahdottomaksi saavuttaa, puhutaankin henkilöstön ja ylioppilaskunnan yhteen lasketusta äänestysprosentista.

Kysyimme yliopiston rehtorilta ja istuvassa hallituksessa vaikuttavilta:

1. Millaisia haasteita uusi hallintorakenne tuo hallintovaaleissa valittaville edustajille?
2. Tavoitteet, joihin uudella hallintorakenteella pyritään?

Lauri Lajunen, rehtori:

1. Hallituksella, yliopistokollegiolla ja tiedekuntahallituksilla on omat roolinsa. Näihin elimiin valittavilta vaaditaan laajaa perehtymistä yliopiston toimintaan, valittava ei ole enää vain oman tieteenalan tai laitoksen edunvalvoja. On nähtävä laajemmin ja toimittava vastuullisesti. Hallituksen, kollegion ja tiedekuntahallitusten uudet jäsenet tarvitsevat rohkeutta kehittämiseen ja muutoksiin. On osattava kantaa vastuu tehdyistä päätöksistä ja niiden seurauksista.

2. Yliopiston tärkein asia toiminnan kannalta on strategiaan merkittyjen tavoitteiden saavuttaminen. Uudella hallintorakenteella haetaan strategisten tavoitteiden helpompaa saavuttamista, hallinnon ja byrokratian vähentämistä niin, että voimme keskittyä tutkimukseen ja opetukseen entistä paremmin.

Tiedekuntien määrä kasvaa, mutta ne ovat entistä homogeenisempiä, mikä edistää niiden välistä yhteistyötä ja verkottumista niin yliopiston sisällä kuin ulospäinkin esimerkiksi kansainvälisen kilpaillun rahoituksen hakemisessa. Tehokkuus ja yhteisöllisyys ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, kun uusia tiedekuntia rakennetaan.

Leena Mörttinen, hallituksen jäsen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:

1. Hallintorakenneuudistus toivon mukaan tehostaa ja läpinäkyvöittää yliopiston päätöksentekoa entisestään. Kulttuurin muutoksen se toki tuo myös mukanaan. Siirtymäaika voi olla haastava, sillä uuteen toimintatapaan on totuttava ja yhteistyön keinot löydettävä niin yliopistoyhteisön sisäisten kuin ulkopuolisten jäsenten välillä. Tässä, niin kuin kaikissa muissakin rakennemuutoskysymyksissä, onnistumisen viime kädessä ratkaisee se, ymmärtävätkö kaikki edustajat strategiset tavoitteet riittävän kirkkaasti ja samalla tavalla ja löytyykö halua tehdä yhteistyötä.

2. Kyllä tavoitteena on selkeästi päätöksenteon läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen, tiedonkulun parantaminen sekä rakenteiden keventäminen ja yhdenmukaistaminen. Korkean tason tavoitteena on strategian mukaisesti kannustaa koko yliopistoyhteisöä menestymään.

Markku Mäkivuoti, hallituksen jäsen, humanistisen tiedekunnan hallintopäällikkö:

1. Hallintoelimiin valittavilta henkilöiltä vaaditaan sitoutumista yliopiston strategian toteuttamiseen. Nurkkakuntaisuudesta, oman henkilöstöryhmän, laitoksen tai yksikön edun ajamisesta tulee päästä irti ja keskittyä siihen, mikä on oman tulosyksikön ja koko yliopiston kannalta keskeisintä, jotta pääsemme asetettuihin tavoitteisiin yhä kiristyvässä kilpailussa.

Uudessa hallintorakenteessa johtosääntömuutokset erityisesti tiedekuntahallitusten tehtävissä korostuvat. Tiedekuntahallituksen painoarvo yliopiston strategian toteuttajana kasvaa, ja strategian toteuttamiseen tarvittavien resurssien oikea kohdentaminen nousee tulevalla kaudella keskeiseksi tekijäksi toimintaa.

2. Uudella hallintorakenteella on pyritty joustavampaan organisaatioon poistamalla tieteiden välisiä raja-aitoja ja hakemaan synergiaetuja yhdistämällä läheisiä tieteenaloja samaan organisaatioon tai muodostamalla niistä itsenäisiä yksiköitä. Tässäkin taustalla on se, miten yliopiston strategiaa voidaan toteuttaa tutkimuksessa ja siihen pohjautuvassa opetuksessa niin, että päästään koko yliopiston kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

Matti A. Kemi, fil.yo., hallituksen jäsen:

1. Kuppikunnista on päästävä eroon. Yliopisto tarvitsee aitoa keskustelua ja kehitysehdotuksia. Poikkileikkaava, monitieteellinen yliopistomaailma ei ole pelkkää sanahelinää; uusiin hallintoelimiin valittavat ihmiset näkevät toiveissani yliopiston edun viiden, kymmenen, jopa kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lyhytjänteinen ja kestämätön poukkoilu uuden yliopistolain kanssa tuo hallintoon haasteena ikuisen huolenaiheen, kestävän talouden ja sen pohjan varmistamisen. Ehkäpä turhista rönsyistä ja liiallisesta byrokratiasta päästään eroon, kun hallintorakenteita virtaviivaistetaan ja asioita tarkastellaan uudenkarhean yliopistostrategian näkökulmasta.

2. Nähdäkseni uudet hallintorakenteet tuovat ketterämpää, osallistuvampaa ja alakohtaista keskustelua kolmikantamallilla.

Toivon, että kollegion sekä opetus- ja tutkimusneuvostojen roolit vahvistuisivat nykyisestään, kun tiedekuntahallitusten esitykset saavat nopeasti reagoivan, aidosti keskustelevan foorumin. Samalla vuorovaikutus yliopiston hallituksen, kollegion ja tiedekuntahallitusten välillä vahvistuu.

Tiedekuntaneuvostot kävivät yliopistolakiuudistuksessa miltei tarpeettomiksi ja niistä tuli eräänlaisia kumileimasimia. Nyt kun tehtävät ovat määritelty, uudet hallintoelinten jäsenet pääsevät ilmaisemaan aidosti kantansa ja toteuttamaan hallintorakenteelle soveliasta yliopiston strategiaa.

Samalla uusien hallintorakenteiden myötä oppiaineita ja kokonaisuuksia on tarkasteltu kriittisesti. Uutta on luotu, vanhaa purettu. Hallintorakenteen muutos eheytti yliopistoamme siirtymään vanhastavista tavoista uuteen vuosisataan ja uusiin haasteisiin.